Julkaistu:  Kirjoittaja: Rauha Maarno

Tunnistetaanko kirjastoissa selkokielen tarpeet?

Sain ensikosketuksen selkokieleen ja selkokielisten tekstien lukijoihin, kun työskentelin Celia-kirjastossa. Työni puitteissa osallistuin Selkokeskuksen koulutukseen, jossa Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä puhui selkokielen tarpeesta ja yleisöistä.

Vahva ja heikko lukija

Leealaura Leskelä kuvasi puheessaan elävästi vahvan ja heikon lukijan eroja. Vahvalla lukijalla on päässä käsitteitä ja merkityksiä, jotka ovat tarttuneet matkaan erilaisista teksteistä. Vahva lukija liikkuu tekstissä kuin kotonaan ja sijoittaa lukemansa vaivattomasti oikeaan kontekstiin. Mitä enemmän on lukenut, sitä helpompaa on hahmottaa tekstin rakenne ja käsitteiden väliset yhteydet.

Heikko lukija on tekstin sisällä kuin pimeässä huoneessa. Monimutkaiset lauserakenteet ja vaikeat käsitteet hämmentävät. Päässä ei ole aikaisempia tekstejä eikä lukijalle ole kehittynyt kykyä ymmärtää tekstin sisäisiä vaikutussuhteita.

Lisää selkokielisiä materiaaleja tarvitaan

Suomalaisissa kirjastoissa tunnistetaan selkokieltä tarvitsevia asiakasryhmiä ja selkokielistä sisältöä käytetään esimerkiksi kehitysvammaisten ja maahanmuuttajien kanssa. Kirjastokentältä tulleen palautteen mukaan keskeinen haaste selkokielen osalta on sopivien sisältöjen puute.

Ruotsalaisissa kirjastoissa ollaan askeleen pidemmällä saavutettavien kirjastopalvelujen ja selkokielen suhteen. Taustalla on kirjastoja koskeva lainsäädäntö ja laaja selkokielinen julkaisutoiminta. Ruotsin yleisiä kirjastoja koskeva kirjastolaki velvoittaa kirjastot palvelemaan erityisryhmiä ja maahanmuuttajia.

Julkaisutoiminta selkokielellä on naapurissa suurempaa ja iso osa materiaalista on suunnattu maahanmuuttajille. Ideana on tukea maan uusien asukkaiden ruotsin kielen oppimista ja tarjota eritasoisia tekstejä kielen oppimisen eri vaiheisiin.

Uusi kirjastolaki velvoittaa palvelemaan erityisryhmiä

Suomessa uudistetaan parhaillaan kirjastolakia. Uusi kirjastolaki astuu suunnitelmien mukaan voimaan tammikuussa 2017. Se velvoittaa kirjastot aiempaa tiukemmin palvelemaan myös erityisryhmiä. Lain perustelutekstiin on kirjoitettu tehtävä välittää aineistoa erityisryhmille saavutettavassa muodossa.

Kirjastojen henkilökunnalla on intoa tarjota selkokielisiä aineistoja ja kehittää uusia palveluita selkokieltä tarvitseville ryhmille. Kirjaston tehtävänä voisi olla myös kielitietoisuuden kasvattaminen. Kieli muokkaa maailmaa, kieli yhdistää ja erottaa. Jatkossa kirjastojen on entistä tärkeämpää tunnistaa erilaisia lukijoita ja tarjota heille sopivia sisältöjä.

 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).