Katsaus vuoteen 2016

Viime vuosi oli Selkokeskukselle todellinen ruuhkavuosi. Kiinnostus selkokieltä kohtaan kasvoi edelleen, ja samalla kasvoivat erilaiset kyselyt ja neuvontapyynnöt sekä Selkokeskuksen tekstipalveluiden ja koulutusten kysyntä. Pyrimme vastaamaan kasvavaan kysyntään parhaamme mukaan. Kurkista toimintaamme alla!

Selkokeskuksen työntekijät

Selkokeskuksessa työskenteli vuonna 2016 kahdeksan työntekijää, joista neljä kokopäiväisesti ja neljä osapäiväisesti:

Leealaura Leskelä, kehittämispäällikkö ja päätoimittaja
Ari Sainio, tekstipalvelut ja Iloa selkokirjasta -hanke
Markku Juusola, toimittaja, Selkosanomat
Kaisa Kaatra, toimittaja, Selkokeskuksen julkaisut
Eliisa Uotila, uutiskirje ja tiedotus, selkokirjallisuuden valtiontuki, selkokirjavälitys
Minna Salonen, lukutukitoiminta, selkokoulutukset
Mira Vihmo, Vernerin selkosivut
Katja Benson, Selkokeskuksen sihteeri

Perhevapaalle jäi vuoden aikana Jenni Sipilä ja opintovapaalle Petri Kiuttu. Selkokeskuksessa työskenteli vuoden aikana myös kolme harjoittelijaa: Mia Lehto, Tuija Hannula ja Julia Mikhailova.

Uutisia selkokielellä

Julkaisimme 20 numeroa Selkosanomia selkosuomeksi ja 20 numeroa sen sisarlehteä LL-Bladetia selkoruotsiksi painettuna ja verkkolehtinä. LL-Bladetia julkaisemme yhteistyössä ruotsinkielisen LL-Centerin kanssa. Verkkolehdissä julkaisimme uutisia viikoittain (selkosanomat.fi ja ll-bladet.fi).Tavallisten uutisaiheiden lisäksi julkaisimme erilaisia arjen kansalaistaitoihin liittyviä juttuja esimerkiksi ruuanlaitosta, pukeutumisesta, turvallisuudesta, suomalaisista perinteistä sekä tietotekniikan hyödyntämisestä. Lisäksi Selkosanomat perusti oman selkokielisen FB-sivun.

Toteutimme laajan Selkosanomien lukijakyselyn. Lomakekyselyyn saimme 89 vastausta ja verkkokyselyyn 19 vastausta.  Lisäksi tehtiin viisi teemahaastattelua pääosin lehden numerosta 1/2016. Tuloksista voi olla ylpeä:
– Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että Selkosanomat on ajankohtainen ja luotettava lehti.
– 60 % vastaajista oli lehteen erittäin tyytyväisiä ja 40 % melko tyytyväisiä.
– Edelliseen lukijakyselyyn verrattuna tyytyväisyys lehteen on kasvanut ja lehden kieli arvioitiin aiempaa useammin helpoksi.Perustimme Selkosanomille omat selkokieliset Facebook-sivut, josta lukijat saavat tietää lehden uusimmista julkisuista. Vuoden lopussa sivuilla oli seuraajia 1 080.Keväällä 2016 Selkosanomat alkoi julkaista myös Papunet-verkkopalvelun tuottamia kuvauutisia kaikkein heikoimmille lukijoille.

Keväällä ja syksyllä julkaistiin myös Selkosanomiin liittyviä suomen kielen harjoitussivuja suomen kielen oppijoille yhteistyössä Axxell Monikulttuurisuuskeskuksen kanssa. Selkosanomat ja LL-Bladet järjestivät yhdessä selkomediatyöryhmän kanssa lukijatapaamisia, jotta kehitysvammaisten, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden lukijoiden ääni saadaan lehdissä kuuluville.

Monenlaista tekstityötä

Tekstipalveluissamme muokattiin viime vuonna selkokielelle 57 erityyppistä tekstikokonaisuutta. Tekstipalveluitamme tilasivat muun muassa Kela, Puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen 4 H-liitto, Plan-järjestö, Uusyrityskeskus, Naisasialiitto, MLL ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Lisäksi 46 tekstin selkokielisyys tarkistettiin selkotunnustarkistuksessa ja 13 selkotekstistä annettiin selkokielisyyden arviointi. Tekstipalveluiden kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta 33 %.

Aineistoja maahanmuuttajille

Julkaisimme runsaasti erityisesti maahanmuuttajalukijoille suunnattuja aineistoja, joiden aiheita olivat kansalaistaidot ja elämä Suomessa. Näitä tuotettiin yhteistyössä muun muassa Poliisin, Monihelin, HIV-tukikeskuksen, Väestöliiton, Eviran, Työväen sivistysliiton, Turun, Hämeenlinnan ja Helsingin kaupunkien, Palvelualojen ammattiliiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Näiden aineistojen julkaisemiseen RAY antoi meille lisätukea.

Koulutusta selkokielestä

Selkokeskus järjesti viime vuonna 57 selkokieleen liittyvää koulutusta eri alojen ammattilaisille. Koulutusta kysyttiin muun muassa selkokirjoittamisesta, selkopuheesta ja lukutukitoiminnasta. Selkokieli oli esillä myös 13 seminaariesityksessä, työpajassa tai tietoiskussa. Lisäksi Selkokeskus antoi ohjeita ja neuvoi alan opiskelijoita opinnäytetöissä, jotka käsittelivät selkokieltä. Koulutusten kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta 37 %. Selkokeskuksen koulutukset koetaan laadukkaiksi ja mielenkiintoisiksi sekä kouluttajamme ammattitaitoisiksi ja innostaviksi. Koulutuspalautetta antaneista henkilöistä 100 % suosittelisi koulutusta muille!

Kirjat kuuluvat kaikille

Käynnistimme Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Iloa selkokirjasta -hankkeen (2016–2017). Hankkeen aikana julkaistaan noin kymmenen uutta selkokirjaa ja innostetaan uusia kirjoittajia ja kustantajia selkokirjojen tekijöiksi.

Tuimme selkokirjallisuutta myös jakamalla opetus- ja kulttuuriministeriön selkokirjatukea 50 000 euroa selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille. Hakemuksia tuli ennätysmäärä, 67 hakemusta! Vuonna 2016 julkaistiin 15 uutta suomenkielistä selkokirjaa.

Selkokirjat olivat näkyvillä Turun kirjamessuilla Selkokeskuksen osastolla. Messulla tapasimme selkokirjoista kiinnostuneita henkilöitä: opettajia, omaisia, lukijoita ja tekijöitä. Selkokirjallisuus näkyi myös monen lavaohjelman voimin messujen ohjelmakavalkadissa. Kysyimme messuvierailta mielipidettä siitä, mistä kirjasta tulisi tehdä selkokielinen versio. Antamistamme vaihtoehdoista J. R. R. Tolkienin Hobitti oli suosituin, mutta vain vähän tästä jäi kotimainen Mielensäpahoittaja (Tuomas Kyrö)

Selkokeskuksella on voittoa tuottamaton selkokirjavälitys, jonka kautta välitimme n. 750 kirjaa. Tiedotimme uusista selkokirjoista verkkosivuillamme, FB:ssä, Selkosanomissa ja LL-Bladetissa sekä Selkokirjat 2016 -esitteessä.

Yhteistyö kannattaa

Selkokeskus koordinoi Suomen selkotoimintaa ja selkoaineistojen jakelua selkokielen neuvottelukunnan kautta. Neuvottelukuntaan nimesi jäsenen viime vuonna 45 eri tahoa, jotka edustivat valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja medioita. Kokousten ja seminaarien lisäksi järjestimme opintomatkan Turkuun. Turussa tutustuimme Aivoliittoon, Turun kaupunginkirjastoon, Turun yliopiston tutkimuskeskuksiin sekä Diakin ja Turun kristillisen opiston toimintaan.

Selkokeskuksen toiminnalle tärkeitä ovat asiantuntijamme, jotka pitävät selkokoulutuksia, muokkaavat tekstejä selkokielelle ja edistävät eri aloilla selkokielen asemaa. Järjestimme asiantuntijoille kaksi koulutuspäivää ja tapasimme heitä myös muissa tilaisuuksissa. Selkokeskuksella oli 31 asiantuntijaa.

Selkokieltä verkossa

Tuotimme sisältöä  neljälle selkokieliselle sivustolle: www.papunet.net/selko (68 723 kävijää), www.selkosanomat.fi (64 977 kävijää), www.ll-bladet.fi (14 996 kävijää) sekä www.verneri.net/selko (31 419 kävijää). Lisäksi tuotimme sisältöä Selkokeskuksen yleiskieliselle sivulle: www.selkokeskus.fi (30 889 kävijää)

Verneri.netin selkosivut tarjoavat kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille kanavan ja tukea monipuolisten verkkosisältöjen julkaisemiseen. Vernerin selkosivuilla julkaisimme kehitysvammaisten ihmisten runoja, kirjeenvaihtoilmoituksia, blogi-tekstejä ja animaatioita. Kesällä järjestimme runokilpailun, johon osallistui 68 runoa. Ajankohtaista osiossa julkaistiin uutisia ja tiedotteita tapahtumista ympäri Suomea. Neuvontaosioissa seksuaalineuvoja ja Verkko-Kerttu vastasi lukijoiden kysymyksiin. Sivuille tuotettiin tietoa myös työelämän käsitteistä ja säännöistä sekä ohjeita työnhakuun. Kysy työstä -viikon aikana vastattiin kehitysvammaisten ihmisten työhön liittyviin kysymyksiin Facebookissa.

Selkokeskuksen yleiskielisillä sivuilla kerroimme selkokielen teoriasta ja Selkokeskuksen toiminnasta. Syksyllä 2016 uudistimme sivujen sisällöt, ulkoasun ja rakenteen. Uusilta sivuilta eri alojen ammattilaiset löytävät nyt helpommin selkokieleen liittyvät ohjeet, aineistot sekä Selkokeskuksen palvelut. Uusilla sivuilla aloimme julkaista myös yleiskielistä Ota selkoa -blogia, jossa eri alojen ammattilaiset kirjoittavat selkokielen kannalta kiinnostavista aiheista. Syksyllä alkanutta blogia julkaistiin viisi kappaletta.

Papunetin selkosivuilla julkaisimme vuoden eri aikoihin, arkielämään ja suomalaisuuteen liittyvää tietoa. Sivuilla julkaistiin myös yhdeksän selkokielistä Selkopuhetta!-blogia ja tietoa uusista selkoaineistoista. Vuoden aikana aloimme myös valmistella tämän sivuston siirtämistä osoitteeseen selko.fi. Muutos tapahtuu vuoden 2017 aikana.

Selkosanomien ja LL-Bladetin verkkolehdissä julkaistiin 60–80 % painettujen lehtien aineistoista sekä ylimääräisiä verkkouutisia.  LL-Bladetin verkkolehteä julkaisimme yhteistyössä ruotsinkielisen LL-Centerin kanssa. Verkkolehden lukijat saattoivat myös vastata erilaisiin äänestyksiin, tehdä lehtijuttuihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, hakea artikkeleita lehden juttuarkistosta sekä lukea kuvauutisia. Lehden artikkeleiden lopussa olevaan kommenttipalstaan tuli vuoden aikana yli sata lukijakommenttia.

Puhu selkokieltä

Järjestimme yhdessä Ylen kanssa Puhu selkokieltä -kampanjan, jossa kannustettiin suomalaisia käyttämään selkokieltä työpaikoilla, joilla työskentelee maahanmuuttajia. Kampanjan aikana selkokielistettiin 50 työelämän vaikeaa sanaa ja käsitettä sekä laadittiin huoneentaulu, jossa kerrotaan, miten selkokieltä voi puhua. Kampanjassa oli mukana yli 30 työyhteisöä, ja se menestyi myös mediassa hyvin.

Luetaan ääneen selkokirjaa


Helmikuussa 2016 tempaisimme selkokirjallisuuden puolesta järjestämällä Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjan maailman ääneenlukemisen päivänä 24.2.2016. Kampanjassa luettiin selkokirjoja ääneen vanhus- ja vammaisyksiköissä sekä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Lukutuokioihin osallistui yhteensä noin 2 400 ihmistä. Kampanjan suojelijana toimi presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Kampanja oli samalla Selkokeskuksen ja LL-Centerin yhteisen Lukutuki–Läsombud-hankkeen (2013–2015) päätöstapahtuma.

Selkokieli kiinnostaa

Kiinnostus selkokieltä ja selkoaineistoja kohtaan kasvaa jatkuvasti. Selkokeskuksen yhteydenottoseurannan mukaan vastasimme sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain vuoden aikana noin 10 000 erilaiseen selkokieltä koskevaan tiedusteluun.Selkokieli kiinnosti mediaakin. Lehdistöosumien perusteella Selkokeskus mainittiin 73 jutussa. Helsingin Sanomat teki elokuussa 2016 kulttuurisivujen pääjuttunsa kirjan mukauttamisesta selkokielelle.

Tiedotimme selkotoiminnasta ja uusista selkoaineistoista vuoden aikana myös yhdeksässä uutiskirjeessä, joilla oli 770 tilaajaa. Selkokeskuksen facebook-sivulla seuraajia oli vuoden 2016 lopussa 2 300. Twitterissä Selkokeskusta seurasivuoden 2016 lopussa noin 800 tiliä.

Tuotimme myös tietoa selkokielestä. Julkaisimme selkokielisen artikkelin selkokielestä Lastensuojelun keskusliiton oppaassa Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen.

Julkaistu: