Selkokielen neuvottelukunta

Selkotoimintaa ohjaa, ideoi ja koordinoi Suomessa selkokielen neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 2000 lähtien.

Neuvottelukunnassa on edustettuna valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja medioita, jotka haluavat olla mukana ohjaamassa ja edistämässä selkokielen asemaa yhteiskunnassa.

Uusia jäseniä neuvottelukuntaan voi ehdottaa neuvottelukunnan sihteerille Leealaura Leskelälle, leealaura.leskela(at)kvl.fi.

Neuvottelukunnan tehtävät

Selkokielen neuvottelukunta

  • seuraa selkotoiminnan kehittymistä Suomessa
  • tekee aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on parantaa selkokielen asemaa yhteiskunnassa ja lisätä selkoaineistojen julkaisua
  • toimii yhteistyöverkostona
  • osallistuu erilaisten selkoaineistojen jakeluun ja niistä tiedottamiseen.

Neuvottelukunnan työn tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja ehkäistä päällekkäistä toimintaa selkokielen edistämisessä.

Neuvottelukunnan toiminta

Neuvottelukunnan toimikausi kestää kaksi vuotta. Edustajataho nimeää jäsenen ja varajäsenen yhdeksi toimikaudeksi ja vastaa jäsenten matka- ja kokouskuluista.

Neuvottelukunta kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään yleensä pääkaupunkiseudulla, mutta toisinaan myös muualla Suomessa. Edustajatahot voivat kutsua neuvottelukunnan pitämään kokousta omiin tiloihinsa ja samalla esitellä omaa toimintaansa muille neuvottelukunnan edustajille.

Opintomatkat ja tapahtumat

Selkokielen neuvottelukunta tekee opintomatkoja kotimaahan tai ulkomaille. Opintomatkoja tehdään kohteisiin, joissa on selkokielen kannalta uutta ja kiinnostavaa toimintaa. Selkokeskus valmistelee matkan ohjelman. Edustajan taustataho päättää edustajansa osallistumisesta opintomatkaan sekä maksaa kulut.

Neuvottelukunta on myös mukana järjestämässä erilaisia selkokieleen liittyviä tapahtumia ja seminaareja. Edustajat voivat osallistua niihin halutessaan.

Edustajatahot toimikautena 2018–2019

Toimikaudella 2018–2019 neuvottelukuntaan oli nimennyt edustajansa 52 tahoa. Edustustahot jakautuivat seuraavasti:

  • järjestöt ja säätiöt 32
  • viranomaiset 10
  • yliopistot, ammattikorkeakoulut ja oppilaitokset 9
  • media 1

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Ulla Tiililä, Kotimaisten kielten keskus, ja varapuheenjohtajana Sarianna Reinikainen, Erilaisten oppijoiden liitto. Neuvottelukunnan sihteeri on Leealaura Leskelä, Selkokeskus.

Neuvottelukunnan jäsenet

Aivoliitto ry
ASPA ry
Autismi- ja Aspergerliitto
Axxell, Monikulttuurisuuskeskus
Celia-kirjasto
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Diakonissalaitoksen säätiö
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
Erilaisten oppijoiden liitto ry
FDUV/LL-Center
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Helsingin aikuisopisto / toimihenkilöjärjestöjen opintoliitto
Helsingin kehitysvammatuki 57
Helsingin seudun erilaiset oppijat ry
Helsingin yliopisto / nykykielten laitos
Helsingin yliopisto / suomen kielen laitos
Helsingin kaupunki / Infopankki
Jyväskylän yliopisto / kasvatustieteiden laitos
Kansalaisopistojen liitto
Kansanvalistusseura
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Kehitysvammaliitto/Opike
Kehitysvammaliitto/Papunet
Kela
Keskuspuiston ammattiopisto
Kirkkohallitus
Kotimaisten kielten keskus
Kriminaalihuolloon tukisäätiö
Kulttuuria kaikille -palvelu
Kuntoutussäätiö
Kuurojen Liitto ry
Kuurosokeat
Kynnys ry
Luetaan yhdessä -verkosto
Mielenterveyden keskusliitto ry
Moniheli ry.
Niilo Mäki Instituutti
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Siirtolaisinstituutti
Stadin aikuisopisto
Suomen kirjastoseura
Suomi-seura
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos /viestintä
Turun kristillinen opisto
Työväen sivistysliitto TSL
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto
Vanhustyön keskusliitto
Verohallinto
Väestöliitto
Yleisradio Oy
Äidinkielen opettajain Liitto ry

Julkaistu: