Selkojulkaisun ulkoasu
Kaikella kirjoitetulla tekstillä on jokin ulkoasu, olipa kyseessä verkkosivu, painettu esite tai kirja, tiedote, moniste tai PowerPoint-dia. Parhaimmillaan ulkoasu tukee ymmärtämistä, pahimmillaan vaikeuttaa sitä. Ulkoasu ja kuvitus kannattaa ottaa huomioon jo tekstin suunnitteluvaiheessa, jotta ulkoasusta tulee mahdollisimman onnistunut ja houkutteleva.
Kaikki yleiset, luettavuutta lisäävät ohjeet pätevät myös selkojulkaisuihin ja -verkkosivuihin, lisäksi on joitain selkojulkaisun ulkoasuun liittyviä erityispiirteitä. Selkojulkaisun yleisilme on yleensä ilmavampi ja väljempi kuin muissa julkaisuissa tai verkkosivuilla. Eri elementtien (otsikot, teksti, palstat, kuvat, kuvatekstit, navigaatio jne.) välillä on riittävästi tyhjää tilaa, jotta ne erottuvat selkeästi toisistaan
Rytmitys tukee ymmärtämistä
Ulkoasun selkeä rytmittäminen tukee tekstin ymmärtämistä. Näin lukijan on helppo edetä tekstissä oikeassa järjestyksessä.
Selkojulkaisussa ja selkokielisellä verkkosivulla on tärkeää osoittaa selvästi eri elementtien välinen hierarkia. Pääotsikko, väliotsikko, leipäteksti ja kuvateksti erotetaan selkeästi toisistaan. Väliotsikot rytmittävät tekstiä ja auttavat lukijaa. Laatikoiden ja väripohjien käyttö auttaa tarvittaessa hahmottamaan kokonaisuuksia.
Selkotekstin jakamisesta sopiviin kokonaisuuksiin vastaa kirjoittaja. Selkotekstin kappaleet ovat lyhyempiä kuin yleiskielisessä tekstissä. Yhdessä kappaleessa on yksi kokonaisuus, ja kappaleet on erotettu välilyönnillä.
Selkeä fontti helpottaa lukemista
Selkojulkaisuissa käytetään tuttuja, yleisiä fontteja. Kirjaimen leikkaus ei saa olla liian laiha, paksu tai muuten epätavallinen.
Selkojulkaisussa fontti on yleensä suurempi kuin muissa julkaisuissa, noin 12‒16 pistettä. Myös riviväli on väljä.
Pienaakkoset eli gemenat ovat luettavampia kuin suuraakkoset eli versaalit. Tämä pätee myös otsikoihin. Gemenat erottuvat paremmin toisistaan, minkä vuoksi lukija tunnistaa kirjaimet helpommin. Versaaleja kannattaakin käyttää vain poikkeustapauksissa.
Antiikvat ovat päätteellisiä kirjaimia (esimerkiksi Cambria ja Times New Roman) ja groteskit päätteettömiä (esimerkiksi Arial ja Calibri). Antiikvassa eli päätteellisessä kirjaintyypissä pitää huomioida, että viivan paksuusvaihtelu ei ole liian suurta, eikä kapein kohta liian ohut.
Luettavuudeltaan parhaita groteskeja ovat niin kutsutut humanistiset groteskit. Niitä ovat esimerkiksi Myriad Pro, Lucida Sans, Syntax, Gill Sans, Frutiger, The Sans, ja Calluna Sans. Geometrisiä groteskeja kannattaa välttää selkotekstissä (esimerkiksi Avantgarde, Futura, Avenir). Umpinainen ja geometrinen muoto heikentää luettavuutta. Verkkotekstissä kannattaa käyttää groteskeja.
Erilaisia korostuskeinoja (lihavointi, kursiivi, alleviivaus) kannattaa käyttää harkiten. Lihavointi sopii esimerkiksi korostamaan jotain asiaa tai rytmittämään taittoa. Kursiivia kannattaa pääasiassa välttää, mutta esimerkiksi teosten nimet voi kursivoida, jos ne on muuten hankala hahmottaa tekstissä. Alleviivaus on verkkotekstissä linkin merkki, joten verkkotekstissä sitä ei kannata käyttää muuten lainkaan.
Selkoteksti rivitetään selkoperiaatteiden mukaan
Painetuissa selkoteksteissä käytetään selkorivitystä. Rivit ovat lyhyempiä kuin yleiskielisissä julkaisuissa, suositeltava merkkimäärä on noin 50–60 merkkiä rivillä. Vain vasen reuna on tasattu, oikea reuna jätetään liehuksi. Selkotekstiä ei yleensä tavuteta.
Selkotekstin rivitystä ohjaa sisältö: yhdellä rivillä on yksi ajatuskokonaisuus, ja kiinteästi toisiinsa liittyvät sanat ovat samalla rivillä. Uusi lause alkaa useimmiten uudelta riviltä.
Verkkosivuilla ei yleensä käytetä selkorivitystä. Jos rivitystä kuitenkin käyttää, on tärkeää varmistaa, että teksti näkyy oikein myös puhelimella ja muilla pienillä näytöillä. Selkokielisillä verkkosivuilla palsta on kuitenkin kapea.
Jos painetulle tekstille hakee selkotunnusta, sen täytyy olla selkorivitetty.
Esimerkki selkorivityksestä
Keneltä saat apua?
Vaalivirkailijat neuvovat sinua äänestyspaikalla
ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä.
Äänestyspaikalla on myös vaaliavustaja.
Voit pyytää hänet avuksi äänestyskoppiin,
jos et itse pysty täyttämään äänestyslippua.
Vaaliavustajana voi toimia myös henkilö,
jonka olet itse valinnut, esimerkiksi omainen tai läheinen.
Vaaliavustaja ei saa kuitenkaan olla ehdokas
tai ehdokkaan läheinen.
Vaaliavustaja ei saa kertoa kenellekään, ketä äänestit.
(Oikeusministeriö: Europarlamenttivaalit 2019. Selkoesite.)
Lue lisää selkokielisen verkkotekstin erityispiirteistä.
Tutustu selkokielisiin julkaisuihin.
Tekstin ja taustan välinen kontrasti täytyy olla riittävä
Tekstin ja taustan välisen tummuuseron eli kontrastin täytyy olla riittävä, jotta teksti erottuu taustasta. Myös fontin koko vaikuttaa: pienikokoisessa tekstissä riittävä kontrasti on erityisen tärkeää. Suurikokoiseksi lasketaan teksti, jonka koko on vähintään 18 pistettä tai vähintään 14 pistettä lihavoituna.
Valitse mieluiten yksivärinen tausta, sillä kuviollinen tausta heikentää luettavuutta. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella tai vaalealla taustalla. Jos käyttää negatiivitekstiä (vaalea teksti tummalla taustalla), myös silloin täytyy huomioida tekstin ja taustan välinen riittävä kontrasti.
Selkokielisissä verkkoteksteissä kannattaa noudattaa WCAG:n kontrastiohjeita.