Selkojulkaisun typografia ja taitto

Typografisia valintoja ovat esimerkiksi kirjaintyypin valinta, kirjainkoko, rivien pituus, riviväli ja palstan muoto.

Selkojullkaisuissa käytetään hieman normaalia suurempaa kirjainkokoa ja liehupalstaa. Rivin pituudeksi suositellaan 55-60 merkkiä. Teksti rivitetään niin, että yksi asiakokonaisuus on yhdellä rivillä. Värien sekä muiden visuaalisten elementtien käyttöön pitää myös kiinnittää erityistä huomiota.

Selkojulkaisuissa noudatetaan yleisesti seuraavia ohjeita.

Kirjaintyyppi

Kirjaintyypillä tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä merkistöä.

Selkojulkaisuissa käytetään tuttuja, yleisiä kirjaintyyppejä. Selkotekstissä kirjaimen leikkaus ei saa olla liian laiha, paksu tai muuten epätavallinen, eikä antiikvassa saisi olla liikaa paksuusvaihtelua.

Antiikvakirjaimella tarkoitetaan päätteellistä kirjainta (esimerkiksi Times) ja groteskilla päätteetöntä kirjainta (esimerkiksi Arial).

Valitse yhteen julkaisuun vain muutama erilainen fontti eli kirjainleikkaus ja käytä mieluiten vain kahta eri kirjainperhettä. Kirjavuus voi vaikeuttaa ymmärtämistä.

Pitkissä teksteissä kannattaa käyttää kirjainten pysty- eli normaalileikkausta. Kursiivi on hieman vaikealukuista, ja näin ollen sitä ei pidä käyttää kuin lyhyissä korostuksissa.

Pienaakkoset eli gemenat ovat luettavampia kuin suuraakkoset eli versaalit. Tämä pätee myös otsikoihin. Versaaleja kannattaakin käyttää vain poikkeustapauksissa.

Kirjainten koko

Leipätekstin kirjainkoko on selkojulkaisussa 11-16 pistettä kirjaintyypistä, painotuotteen muodosta ja kjohderyhmästä riippuen. Kirjaintyyppiä valitessa kannattaa huomioida se, että eri kirjaintyypit voivat näyttää samassa pistekoossa erikokoisilta.

Riviväli

Rivin pituus ja riviväli ovat erottamattomat:kun toinen muuttuu, toistakin pitää korjata. Perusidea on se, että pitkät rivit ja leveä palsta vaativat suurempaa riviväliä kuin lyhyet. Selkojullkaisuissa käytetään yleensä riviväliä, joka on 2-3 pistettä kirjainkokoa suurempi.

Rivin pituus

Selkojulkaisuissa rivin pituudeksi suositellaan 55-60 merkkiä.

Palstan muoto

Palstan muotoja on neljä: tasapalsta, oikean reunan liehu, vasemman reunan liehu ja keskitetty palsta. Selkojulkaisuissa käytetään liehupalstaa, jos se vain on mahdollista. Yhdelle riville pyritään kirjoittamaan yksi asia, mikä helpottaa lukemista ja tekstin hahmottamista.

Tekstin ladonta

Selkotekstissä tavutusta pyritään välttämään. Pitkät yhdyssanat voi kuitenkin tavuttaa. Yhdelle riville pyritään sisällyttämään yksi ajatuskokonaisuus.

Liehupalstan käyttö ja tavutuksen välttäminen perustuu käsitykseen, että heikon lukijan saattaa olla vaikea ymmärtää tavujakoa. Kun yksi asiakokonaisuus sijoitetaan yhdelle riville, heikko lukija voi pysähtyä ikään kuin hengähtämään, kun hän on lukenut kokonaisuuden.

Rivijakoa kannattaa tarkailla myös otsikoissa.

Kappalejaot

Selkojukaisussa kappaleiden välit osoitetaan selvästi. Kappaleiden väliin jätetäänkin tyhjä rivi sisennyksen sijaan.

Typografinen hierarkia

Selkojulkaisuissa on tärkeää osoittaa selvästi eri elementtien välinen hierarkia. Pääotsikko, väliotsikko, leipäteksti ja kuvateksti erotetaan selkeästi toisistaan. Eri elementit pitää sijoittaa selkotekstissä myös loogiselle paikalle (esimerkiksi otsikon pitää sijaita tekstin yläpuolella, ja turhia graafisia kikkailuja kannattaa välttää). Sivu taitetaan niin, että artikkelit erottuvat selkeästi toisistaan.

Värien käyttö

Tekstin ja tausta kontrasti voi helpottaa tai vaikeuttaa lukemista. Paras yhdistelmä luettavuuden näkökulmasta on musta teksti valkoisella taustalla. Toimivia ovat myös eriväriset vaaleat taustapohjat, esimerkiksi keltainen, sininen tai vihreä. Kannattaa valita neutraali, paljon valkoista sisältävä taustaväri. Kirjava tausta vaikeuttaa lukemista lähes aina. Selkojukaisuissa negatiivitekstejä (vaalea teksti tummalla pohjalla) kannattaa välttää. Poikkeuksena valkoinen teksti sinisellä pohjalla. Taustan ja kirjainten kontrastin pitää olla sitä suurempi, mitä pienempi on kirjainkoko.

Lisätietoa

Selkokuva

Esimerkkejä selkokuvasta

Kuvallinen selkoilmaisu

 

 

Esimerkin teksti ja kuva (sivun ylälaidassa) ovat selkokirjasta Avaruus, Opike 2015.

 

Julkaistu: