Selkokuva

Selkojulkaisujen lukijat eroavat usein kuvanlukutaidoiltaan tavallisista lukijoista. He saattavat tulkita esimerkiksi aikakauslehden kuvituskuvan eri tavalla kuin lehden lukijat keskimäärin. Heidän tulkintansa tekstistä on tyyppillisesti myös hyvin voimakkaasti sidoksissa kuvaan. Hyvä kuvitus antaa lukijalle tärkeitä ennakkotietoja ja auttaa virittäytymään tekstin lukemiseen. On mahdollista, että huono ja vääränlainen kuvitus vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä huomattavasti. Kuva voi esimerkiksi aiheuttaa täysin väärän tulkinnan, jos siinä on vastakkainen tunneviesti kuin sen yhteydessä olevassa tekstissä.

Selkojukaisujen kuvitusta on tutkittu hyvin vähän. Selkokuville voidaan kuitenkin antaa seuraavia kriteereitä:

  • Kuvan tulee olla yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Jos tekstissä puhutaan esimerkiksi puiden hakkuista, kuva ei saa olla aarniometsästä.
  • Kuvan ja tekstin tunneviestin pitää olla yhtenevä. (Jos tekstissä puhutaan urheilun riemusta, urheilija ei voi näyttää kuvassa esimerkiksi väsyneeltä.)
  • Erikoisia kuvakulmia kannattaa välttää.
  • Symbolikuvia kannattaa käyttää harkitusti. Selkolukijat tulkitsevat yleisimmät symbolit luultavasti oikein (esim. sydän rakkauden symbolina), mutta vaikeammissa symbolin tulkinta on usein väärä.
  • On hyvä, että kuvassa ei olisi voimakkaita, turhia yksityiskohtia. Esimerkiksi kuvaan sattumalta pujahtanut Kahvila-kyltti saattaa viedä huomion kahvinjuontiin ja varsinainen asia unohtuu.
  • Kuvien suhdetta toisiinsa kannattaa tarkkailla. (Jos viereisissä kuvissa on kettu ja varis on hyvä, että eläimien koko kuvissa on oikeaa suhdetta jäljittelevä. Myös jos kuva on esimerkiksi voimakkaasti suurennettu, asia kannattaa selittää kuvatekstissä.)

Lisätietoa

Esimerkkejä selkokuvista

Selkojulkaisun typografia ja taitto

Kuvallinen selkoilmaisu

Julkaistu: