Selkokieli verkkosivuilla

Selkokielen tekstisisältöä ja sen rakennetta koskevissa ohjeistuksissa ei alun perin ole huomioitu verkkopalveluja. Selkokielen tekstisisältöjen yleiset periaatteet toimivat verkossa hyvin. Itse asiassa monet yleiset  verkkokirjoittamisen periaatteet ovat samansuuntaisia selkokielen periaatteiden kanssa.

Ulkoasun ja graafisten periaatteiden suhteen tilanne on toinen. Painetussa mediassa selkokielisten julkaisujen ulkoasu on määritetty melko tarkkaan, mutta verkossa tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi painetulle selkotekstille tyypillinen pakotettujen rivinvaihtojen tekeminen ei ole suositeltavaa, koska lopputulos saattaa erilaisten päätelaitteiden ruudun koosta riippuen olla jotain aivan muuta kuin mikä oli alkuperäinen ajatus.

Ehkä olennaisin asia verkkopalvelun rakenteessa selkokielen käyttäjän kannalta on informaation määrä. Informaation määrä kasvaa usein melko isoksi, koska varsinaisen sisällön lisäksi sivulla on usein erilaisia navigaatiorakenteita, sisältöön liittyvää oheistietoa sekä muita elementtejä ja linkkejä. Monia selkokielen käyttäjäryhmiä ylimääräinen tieto sekoittaa, ja runsas tiedon määrä häiritsee sivuston käyttöä.

Selkokielisessä verkkotekstissä selkeä ja käytettävä navigaatiorakenne, otsikointi sekä hakutoiminto ovat samankaltaisia perusedellytyksiä kuin painetussa tekstissä selkojulkaisuille annetut taitto-ohjeet.

Selkokielisille verkkosivuille voi hakea selkotunnuksen. Tunnuksen  myöntävät yhdessä. Selkokeskus (kieli) ja Papunet-verkkopalvelu (käytettävyys).

Lisätietoa

Selkokeskuksen koulutus selkokielestä verkossa

Selkeää ja saavutettavaa viestintää (pdf)

Papunetin saavutettavuussivut

Selkotunnuksen hakeminen

Lähde:
Älli, Sami: Saavutettavuus ja selkokieli verkkopalveluissa. Teoksessa Virtanen, Hannu (toim.) Selkeää ja saavutettavaa viestintää, Kehitysvammaliitto 2015

Julkaistu: