Villi äiti ja ammattitaistelija

Oli aamu itsenäisyyspäivän jälkeen, 35 vuotta sitten.

Ingrid kuljetti kahta koiraansa tien yli kohti puistoa. Rattijuoppo ajoi Ullan äidin Ingridin yli. Ingrid lensi 25 metriä ilmassa.

Ingridin kaikki luut menivät sirpaleiksi, vain toinen käsi ja kasvot jäivät ehjiksi. Äiti vammautui. Toinen koirista pakeni ja toinen menehtyi heti. Kolmilapsisen perheen elämä muuttui.

Perhe aloitti taistelun, että äiti saisi apua. Viranomaisten päätökset olivat omituista ja vaikeaa kieltä.

Ulla vaihtoi urasuunnitelmia. Hän alkoi selvittää työkseen viranomaisten viestintää.

Vaikka onnettomuus muutti perheen koko elämän, Ingrid kuntoutui takaisin työelämään.

Ingrid oli vahva ja villi jo nuorena. Hän tutustui Saksassa suomalaiseen aviomieheensä, nuorten leirillä. Rakkaus oli nuorten leirillä kiellettyä.

Hän ei totellut turhia sääntöjä. Siitä oli hyötyä vaikeuksissa, hän pysyi vahvana, ja perhe oli hänen tukenaan.

Nyt hän on elämäniloinen 80-vuotias. Hän on älykäs ja sisukas nainen, joka haluaa elää itsenäistä elämää.

Selkosanomat – ystävien matkassa

Ingridin äidinkieli on saksa. Hänen on vaikea lukea suomen kielen pitkiä sanoja. Näköongelmien vuoksi katse ei aina pysy oikealla rivillä.

Ulla näytti äidilleen mielenkiintoisen artikkelin Selkosanomista. Ingrid oli riemuissaan: ”Minä luin niin hyvin. Ymmärsin kaiken. Tunsin itseni suorastaan viisaammaksi!”

Julkaistu: 

Rakkaudesta elämään ja suomen kieleen

Pavel tulee kirjaston keskusteluryhmään hyvissä ajoin. Ryhmän ohjaaja Maukka valmistelee ja laittaa materiaalit esille. Aamulla heillä on aikaa keskustella kahden kesken. Vaikka Ladoista ja muista itäautoista sekä ruuvien luokitusjärjestelmistä.

Maukka muistaa omasta lapsuudesta, kuinka vaikeaa oli opiskella englantia. Paras kaveri osasi jo. Siksi Maukan on helppoa asettua venäläisen, etiopialaisen tai afganistanilaisen kielenopiskelijan asemaan.

Maukalle kaikkien tasavertainen osallistuminen on tärkeää. Hän alkoi ohjata vapaaehtoisena keskusteluryhmää, jossa luetaan selkokielisiä uutisia ja juodaan kahvia.

”Selkosanomia on helppo lukea. On mahtavaa, että nettisivuilla voi myös kuunnella uutisia ääneen. Sekin on hyvä tapa oppia suomea!” huudahtaa Pavel.

Pavelille kirjasto ja selkouutiskahvit ovat olleet suomen kielen opiskelussa tärkeitä. Kirjastossa tapaa muita kielenopiskelijoita ja oppii paljon muiden osallistujien kulttuurista ja tavoista.

Rakasta sitä asiaa, jota teet

Pavel on aina ollut utelias ja avoin uusille asioille. Hän muutti Suomeen vaimonsa kanssa 4 vuotta sitten. ”Minä rakastuin heti suomen kieleen!” Pavelin motto elämässä on: ”Pitää rakastaa sitä asiaa, jota teet!”

Pavelilla on nyt suomalaisen ICT-asentajan tutkinto. Seuraava unelma on opiskelu yliopistossa ja IT-alan insinöörin tutkinto. Sen jälkeen tietoverkkojen ylläpitäjän työ suuryrityksessä.

Pavel unelmoi, että jokainen vähentäisi huonoja asioita ympärillään ja lisäisi kaikkea hyvää.

Kuten Maukan selkokielinen keskusteluryhmä!

Selkokieli – ystävien matkassa

Maukalla on paljon tietoa, jota hän jakaa rauhalliseen ja selkeään tyyliinsä.

Seuraavaksi hän osallistuu Selkokeskuksen koulutukseen. ”Selkokurssille ilmoittautuminen voisi tuoda omaan ilmaisuun lisää selkeyttä.

Koskaan ei pidä luulla, että on jo täysin oppinut!”

Julkaistu: 

Sankarivaikuttaja ja rohkea laulaja

Minka ja Karo ovat työkavereita.
He ovat töissä Kehitysvammaliitossa, Kansalaisuusyksikössä.
Nämä naiset nauttivat monipuolisesta työstään. 
He tapaavat erilaisia ihmisiä ja eri hankkeet vievät heitä ympäri Suomea. 

Selvis-hankkeessa he kehittävät saavutettavia ja selkokielisiä materiaaleja
päihteistä ja pelaamisesta. 
Oma Polku –hanke vei heidät töihin Tampereelle.
Paimiossa oli yksilökeskeisen elämän koulutus, jota he vetivät.
Kouvolassa he olivat Porukoissa-hankkeen kanssa ideoimassa uudenlaista asumista.

Kansanedustaja ja Idols-esiintyjä 

Karoa motivoi vaikuttaminen.
Hän haluaa, että turhia rajoja rikotaan.
Kaikilla pitää Karon mielestä olla oma elämä omissa käsissä.
”Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ovat tähän asti olleet…”
Karo tapailee hankalaa sanaa: ”…byrokratian armoilla.
Liian moni ei pääse vaikuttamaan omaan elämäänsä.”
Esimerkiksi siihen, missä asuu, millä tavoin asuu
ja kenen kanssa arkensa jakaa. 

Vammaisten ihmisten työllisyys ja palkkaus
nostavat rauhallisen Karon tunteet pintaan. 
Hän on ollut töissä, josta ei ole saanut palkkaa kuten muut työkaverit.
Kokemukset avotyöstä ja sen epäreiluudesta motivoivat tekemään työtä,
joka muuttaa tulevaisuuden tasa-arvoisemmaksi.
Karo ilmoitti jo 4-vuotiaana isälleen, että ryhtyy isona kansanedustajaksi.
Karon harrastuksena on vapaaehtoistyö Sankarit-toiminnassa. 

Minka on rohkea esiintyjä, joka nauttii ihmisten kanssa työskentelystä.
Hän rakastaa laulamista.
Idols-esiintyminen 2003 innosti häntä jatkamaan harjoittelua.
Minkan haaveissa on levytyssopimus.
Syksyllä hän esiintyy festareilla, Helsingin Hapessa.

Lisäksi Minka ohjaa myös kehitysvammaisten naisten tanssitunteja Lahdessa.
Hän matkustaa aikaisin aamulla Lahdesta Helsinkiin töihin.
Tulevaisuudessa hän tarvitsee poikaystävän kanssa yhteisen asunnon Helsingistä.
”Tai sitten olen työssä Lahdessa pesulassa, vanhassa työpaikassa”, Minka miettii. 
”Tulevaisuutta ei kannata vielä murehtia.” hän lisää, ”Aika näyttää.”

Selkosanomat – ystävien matkassa

Minka lukee kaikenlaisia lehtiä ja täyttää ristikoita.
”Selkokieli on tärkeää
ja sitä toivoisin etenkin lakitekstiä lukiessa”, Karo sanoo.
”Ja Kelassa”, jatkaa Minka nauraen. 

Ammattikoulun opettaja laittoi Karon lukemaan Selkosanomia luokassa ääneen:
”Älä lue noin nopeasti”, se opettaja sanoi mulle, ”tämä on selkokieltä.”
”Olen nimittänyt selkokieltä sen jälkeen hitaaksi suomeksi. Se on ymmärrettävämpää suomea. Kaikki varmasti pysyvät perässä”, Karo kertoo.

Julkaistu: 

Melkein suomalaisia somejulkkiksia

Aamiaispöydässä istuu kolme miestä. He lukevat uutisia.
Tilanne on lavastettu, sillä he tekevät mainosvideota Selkosanomille.

Nuo lihaksikkaat ja komeat miehet eivät tavanneet kuntosalilla. Gambiasta kotoisin oleva Dawda käy salilla kuitenkin säännöllisesti ja vinkkaa: “Siellä tapaa uusia ystäviä.”

Dawdalla on perhe Suomessa ja hän opiskelee ICT -asentajaksi suomen kielellä. Heti ensimmäisenä päivänä suomen kielen kurssilla hän ystävystyi Karimin kanssa. Karim on kotoisin Egyptistä. Puoli vuotta myöhemmin porukkaan liittyi Eric. Eric opiskelee suomea. Hän on hauska ja mukava toimittaja. Hän on kotoisin Espanjasta.

Julkisuutta ja tuhansia katselukertoja

Selkosanomien mainosvideo ei ollut Ericin ensimmäinen videotuotanto suomen kielellä. Hän oli tuttu tekijä tuhansille Aamulehden lukijoille. Hauska suomalaisuutta käsittelevä videosarja ”Eric Suomessa” oli hänen työtään.  

Sarja sai tänä keväänä jatkoa eri muodossa. Almost Finns -sarjan esiintyjinä ovat nyt Ericin lisäksi Karim ja Dawda.
Uuden sarjan nimi on suomeksi käännettynä ”Melkein suomalaisia”. Videoprojektia julkaistaan sosiaalisen median eri kanavissa.

Kotoutuminen Suomeen

Mainosvideolla miehet vitsailevat Suomeen kotoutumisella.
Kuvissa näkyy aamukahvit muumimukeissa
ja karjalanpiirakoita sekä munavoita. Dawda myöntää, että alussa vaikeinta oli syödä suomalaista ruokaa.
”Mutta nyt tykkään suomalaisesta ruoasta ja lohikeitto on minun lempiruokani.”

Englannin kielessä on sanonta, jota Dawda noudattaa: ”Kun olet Roomassa, tee kuten roomalaiset.”
Suomeksi vastaava sanonta taitaa olla: ”Maassa maan tavalla.”

Selkosanomat – ystävien matkassa

Eric, Karim ja Dawda ovat asuneet Suomessa vain muutamia vuosia.
Silti he puhuvat ja esiintyvät taitavasti suomen kielellä.

Dawda kertoo, että opiskelu oli vaikeaa aluksi. Ja vaikeinta on puhekielen ymmärtäminen.
Hän on yllättynyt, että puhekieltä käytetään myös koulussa.
Onneksi selkokieliset materiaalit auttavat opinnoissa.
”Selkosanomia on helppo lukea ja ymmärtää.
Selkosanomat auttoi ja auttaa vieläkin minua suomen kielen taidon kehittämisessä.”

Eric kertoo suomen kielen opinnoistaan: ”Ennen kuin aloin lukemaan Selkosanomia, käytin kuvilla tuettuja Selkosanomia.
Mitä voin suositella kaikille, jotka opettelevat suomen kielen alkeita!” selkosanomat.fi/kuva/

”On tärkeää tietää, mitä maailmassa tapahtuu. On helposti yhteiskunnan ulkopuolella, jos ei pysty seuraamaan oman asuinmaansa tiedotusvälineitä. Selkosanomien avulla tämä onnistuu!”
”Minulle Selkosanomat on ollut todella tärkeä asia suomen kielen opiskelussa.
Tietenkin myös suomen kielen opettajastani ja tyttöystävästäni on ollut suuri apu”, Eric kiittää.

Karim jatkaa aiheesta iloisena: ”Joka päivä opin ja kokeilen uusia asioita. Minä en ole enää sama ihminen, joka tuli Suomeen kaksi vuotta sitten. Kun olin suomen kielen kurssilla, opettaja sanoi, että selkouutisten säännöllinen kuuntelu kannattaa.
Joka päivä tulee uusi tilanne ja uusi aihe, joka auttaa oppimaan kieltä. Ennen minä pelkäsin puhua naapurien kanssa,
mutta nyt puhun vapaasti ja sujuvasti. Haluan oppia aina vaan lisää ja lisää!”

Julkaistu: 

Kaukaisen saaren asukkaat

Aurinko paistaa ja taustalla kohoaa Tomaree-vuori.
Tyynen valtameren aallot osuvat rantaan.
On lauantai-iltapäivä Fingal Bayn rannalla.
Australialais-suomalainen perhe on vapaalla. Alakouluikäiset pojat osallistuvat ”Nipperseihin” eli hengenpelastuskerhoon. 
Kerhon ohjelmassa on nopeus- ja viestikilpailuja.
Pojat uivat meressä poijujen ympäri tai kiertävät ne lainelaudalla. Lainelautojen päällä he makaavat ja kauhovat vettä käsillään.
Tavoitteena on oppia pelastamaan hätään joutuneita, rannalla ja vedessä.

Ylpeitä suomalaisia

Susanna kertoo, että hän on asunut 14 onnellista vuotta Australiassa. ”Australia on ihana maa. Suomea ja suomen kieltä en kuitenkaan unohda koskaan. Olen ylpeä synnyinmaastani”, hän sanoo.

Hän puhuu edelleen suomea sujuvasti. Hän muutti Australiaan, kun oli 30-vuotias.”Joskus minun täytyy hetki miettiä, onko käyttämäni suomen sana oikea. Nyt tuli mieleen ’sämpylä’. Jotkut sanat tuntuvat hieman oudoilta, kun niitä ei käytä jatkuvasti”, Susanna pohtii.

”Minulla on edelleen vahva suomalainen aksentti, kun puhun englantia.
Luultavasti aksenttini takia saan usein kertoa Suomesta. On paljon kerrottavaa, sillä Suomi on edelläkävijä monessa asiassa. Usein minulta kysytään, miksi en asu ja kouluta lapsiani Suomessa. Tieto Suomen huippuhyvästä koulusta ja onnellisuudesta tunnetaan tälläkin kaukaisella saarella.” 

Susanna-äiti kertoo, että hänen pojillaan on Suomen ja Australian kansalaisuus. Vanhin poika Tommy on 10-vuotias. Hän on ylpeä toisesta kotimaastaan. Hän on myös kaksikielinen, eli hän osaa suomea ja englantia hyvin. Nuorempi poika Toby ymmärtää suomea hyvin, mutta hänelle suomen puhuminen ei ole yhtä helppoa kuin isoveljelle. ”Jos Toby haluaa kakkua tai muita herkkuja äidiltä, hän muistaa yllättävän nopeasti oikeat sanat suomeksi!” äiti kertoo ja nauraa.

Selkosanomat – ystävien matkassa

Kun pojat olivat alle kouluikäisiä, äiti luki ja lauloi heille suomeksi säännöllisesti.
Nyt koulu ja harrastukset vievät aikaa. ”Asumme kaukana suurkaupungeista, joissa Suomi-koulut ovat. Siksi olen erittäin tyytyväinen, että Selkosanomat tulee postiluukkuun joka toinen viikko. Me odotamme sitä innolla”, kertoo Susanna.

”Luemme lehden yhdessä poikien kanssa yleensä ennen päivällistä.
Tommy lukee otsikot ja pienet jutut minun avullani. Kun Tommy ensimmäisen kerran luki Selkosanomia,
hämmästyin, kuinka taitava hän oli lukemaan suomeksi. Joskus pitkät ja vaikeat sanat saavat hänet melkein menettämään malttinsa”, jatkaa Susanna.

He pohtivat päivällispöydässä Selkosanomien uutisia.
Kun isä huomaa tutun aiheen lehdessä, hänkin osallistuu keskusteluun. Hän on Suomi-fani ja kannustaa aina Suomea ja suomalaisia!

Ampumahiihtoa ja hyönteisiä

Ampumahiihto ja sirkkojen syönti ovat aiheuttaneet eniten ihmetystä. ”Ovatkohan mummo ja pappa Ristiinassa jo maistaneet sirkkoja?” Tommy aikoo kysyä sitä ensi kerralla, kun he soittavat isovanhemmille Suomeen. He soittavat videopuhelun Suomeen joka viikko.

Susannaa kiinnostavat kaikki Selkosanomien artikkelit.
Hän lukisi mielellään toistenkin ulkosuomalaisten tarinoita.
”Lehteä on erityisen helppo lukea. Se on henkilöille, joille pitkät, ammattikieliset artikkelit suomeksi ovat liian vaikeita ymmärtää. Uskon, että tämän lehden lukeminen on helppoa ihmisille, jotka ovat asuneet ulkomailla pitkään tai muuttaneet Suomeen muualta.

Selkosanomista on hyötyä suomalaisille, jotka asuvat ulkomailla. Lehti pitää ajan tasalla Suomen uutisista ja suomalaisuudesta. Selkosanomat kannustaa koko perhettä lukemaan ja kuuntelemaan artikkeleita.

Sanotaan, että paperiset sanomalehdet voivat hävitä kokonaan. Meidän perheen sunnuntaiaamun tunnelmaa kohottaa kuitenkin paperinen sanomalehti. Me australian-suomalaisetkin pidämme uutisista.”

 

Julkaistu: