Julkaistu:  Kirjoittaja: Sarianna Reinikainen

Selkokieli keskittyy olennaiseen

Lavean määritelmän mukaan me olemme kaikki erilaisia oppijoita. Kukin oppii yksilöllisesti omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa. Myös kiinnostuksen kohteet – mihin oppiminen suuntautuu – vaihtelee paljon.

Sitten on niitä erilaisia oppijoita, joilla on oppimisessaan erityisiä haasteita. Eri tavoin oppimisvaikeuksisia arvellaan olevan noin 20 % väestöstä ja lukivaikeuksisia noin 10 %! Se on aikamoinen joukko, joiden tarpeita ei vielä oteta tarpeeksi hyvin huomioon arjessa, opinnoissa ja työelämässä.

Oppimisvaikeudella tarkoitetaan haastetta oppimisen tavassa (lukivaikeus, hahmottamisen vaikeus). Potentiaalia oppimiseen on kuitenkin kuten kenellä tahansa, kunhan sopivat keinot ja välineet löytyvät.

Selkokieltä erilaisille oppijoille

Olen viime aikoina pohtinut paljon selkokielen ja selkeän yleiskielen käyttöä erilaisten oppijoiden kohdalla. Yleisesti ajatellaan, että selkokieli on tarpeen eri vammaisryhmille ja kieltä opetteleville, kun taas erilaisille oppijoille selkeä yleiskieli on riittävän ymmärrettävää. Monille ja monissa yhteyksissä niin varmasti onkin, mutta se ei ole koko totuus.

Jos vaikeuksia on esimerkiksi hahmottamisessa tai muistamisessa, oppimista edistää asioiden esittäminen yksi kerrallaan ja yksiselitteisesti.

Vaikean lukivaikeuden takia moni välttää kaikkea lukemista, koska se on yksinkertaisesti raskasta. Myös silloin, kun lukivaikeus on lievempi, selkokieli helpottaa asioimista, ymmärtämistä ja oppimista.

Selkokielinen fiktiivinen kirjallisuus puolestaan voi tarjota monelle lukivaikeuksiselle oikopolun tarinoiden mieltä liikuttavaan maailmaan.

Yksinkertainen on viehättävää

Itsekin – vaikka olen aika tavallinen oppija – kuuntelen ja luen joskus mielelläni selkokieltä. Miten rentouttavaa onkaan väsyneenä lukea vaikka ruokaresepti selkokielellä tai katsella siitä selkokielinen video-ohje. Selkokieli auttaa, kun ajatus harhailee eikä enää yhtään jaksaisi keskittyä. Kun on jatkuvan tietotulvan keskellä ja kognitiivisen kuormituksen kohteena, mahdollisuus saada informaatiota selkokielellä on mielelle lepoa ja virkistystä.

Omalle tekstille myös sokeutuu, eikä sen ymmärrettävyyttä ole helppoa itse arvioida. Hyvä tapa onkin luetuttaa teksti toisella lukijalla – mielellään sellaisella, jolle asiasisältö ei ole tuttua. Silloin teksti yleensä tiivistyy ja samalla asia selkeytyy. Tekstin hiominen helppolukuiseksi ja yksiselitteiseksi on hyvää palvelua ja lukijan huomioon ottamista.

Matemaatikkotuttavani mielestä matematiikan kieli on kaunista. Siinä asiat pyritään esittämään mahdollisimman yksinkertaisesti, mitään olennaista pois jättämättä ja mitään turhaa lisäämättä. Samalla tavalla selkokieli pyrkii ilmaisemaan asiat yksinkertaisesti: kaiken välttämättömän mutta ei mitään tarpeetonta.

Pyrkimys kohti mahdollisimman selkokielistä ilmaisua onkin hyvä harjoitus kirkastaa omaa ajatusta sekä puhuessa että kirjoittaessa – mikä on se ydin, mitä tästä todella haluan sanoa?

 

 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).