Vaalit edessä – selkeyttä myös puhetyöläisen sanomaan

Kuntavaalit ovat ovella, ja vajaan vuoden päästä jo presidentinvaalit ja ensimmäistä kertaa myös maakuntavaalit. Meillä äänestäjillä on nyt valtaa, kunhan innostumme sitä käyttämään.

Suomalaiset eivät ole kaikkein innokkaimpia äänestäjiä. Äänestäminen ei ole pakollista kuten joissakin muissa maissa. Puolueita ei mielipidetutkimusten mukaan arvosteta kovin korkealle, ja poliitikot ovat ehkä etääntyneet monen äänestäjän arjesta. Kuitenkin he päättävät meidän yhteisistä asioistamme, ja kansan laaja valtuutus on tärkeätä saada päätöksenteon tueksi.

Jokainen ääni on tärkeä

Edellisissä kuntavaaleissa äänesti 58,3 prosenttia äänioikeutetuista. Lähes puolet meistä ei halunnut vaikuttaa siihen, kuka päättää veroistamme, kouluistamme, hoidostamme, kaduistamme, viemäreistämme… (Katso tilastoja tarkemmin täältä.) Nyt on syytä pitää huolta siitä, että mahdollisimman moni kokee näistä palveluista päättämisen niin tärkeäksi, että osallistuu päättäjien valintaan.

Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja on yhä enemmän. Joillekin on luontevaa sanoa mielipiteensä sosiaalisessa mediassa tai sähköisessä lausuntopalvelussa, toiset osallistuvat aktiivisesti yleisötilaisuuksiin tai yhdistystoimintaan. Suurin vaikutus kuitenkin on neljäksi vuodeksi valittavalla kunnanvaltuustolla ja muilla kunnan toimielimillä. Tarvitaan vastuullisia ehdokkaita listoille ja tärkeitä ääniä vaaliuurnaan.

Vaalityötä tehdään yhdessä

Puolueet ja ehdokkaat haluavat ääniä, mutta monet muutkin yhteiskunnallisesti valveutuneet tahot tekevät vaalityötä saadakseen äänestäjät uurnille – ja samalla painoarvoa omille tärkeille tavoitteilleen. Kuntaliitto tekee aktivointikampanjassaan laajasti yhteistyötä. Meille on erityisen tärkeätä, että kuntalaiset osallistuvat kunnan päättäjien valintaan. (Katso lisää täältä.)

Aktivoinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota erilaisiin äänestäjien ryhmiin. Ennen ehkä ajateltiin, että äänestäminen on yleinen kansalaisvelvollisuus, jota ei tarvinnut perustella. Nyt ehdokkaat vetoavat eri ryhmiin ja median vaalikoneissa nostetaan esiin hyvin erilaisia kysymyksiä.

Selkokielellä ja viittomalla

Erityisen tärkeätä on muistaa ne, joille äänestäminen on tavallista vaikeampaa: maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset, ensi kertaa äänestävät nuoret. Tarvitaan selkeätä tietoa ja materiaalia äänestämisen käytännön toteutuksesta, äänestämisen merkityksestä ja päätettäväksi tulevista asioista.

Oikeusministeriö ja Selkokeskus ovat perinteisesti tehneet selkokielistä materiaalia vaalien edellä. Neljä vuotta sitten valmistettiin laajalla yhteistyöllä selkokieliset videot äänestämisestä niin kunta-, eduskunta- kuin myös EU-vaaleissa.

Tällä kertaa olemme Kuntaliiton ja Selkokeskuksen yhteistyöllä täydentäneet videoviestintää maahanmuuttajien omakohtaisilla haastatteluvideoilla tärkeistä kunnan palveluista. (Voit katsoa haastatteluvideot täältä.)

Kuntaliitto on myös pyytänyt nuorilta videoita, joissa he vierailevat kunnan palvelupisteissä. Yksi nuori teki videonsa viittomakielellä – tästä olen erityisen iloinen, kannattaa katsoa! (Voit katsoa videon täältä.).

Poliitikot ovat puhetyöläisiä

Tärkein on kuitenkin ehdokkaiden oma panos äänestäjien aktivoimiseksi. Poliitikot ovat puhetyöläisiä – on täysi syy odottaa, että he pystyvät sanomaan asiansa selkeästi.

Tällä kertaa haastetta lisää maakuntauudistus: uudet kunnanvaltuustot eivät enää päätä samoista asioista kuin ennen. Maakuntavaaleissa pitää osata kertoa äänestäjille, mistä maakunta vastaa.

Äänestyspaikkoja järjestetään paitsi vanhainkoteihin, myös kauppakeskuksiin, lentoasemalle ja jopa saaristolautoille. Äänestäminen halutaan tehdä helpoksi siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. Äänestäminen on edelleen juhlaa, mutta ei välttämättä vaikeaa ja juhlallista.

Kuntaliiton äänestyskampanjan tunnus on selkeä: Sinulla on ääni – käytä sitä! Kampanjamateriaalimme ovat myös muiden käytettävissä. (Tästä pääset Kuntaliiton kampanjamateriaaleihin.)