Selkokieli verkkosivuilla

 
Selkokieliseen verkkotekstiin pätevät samat periaatteet kuin muihinkin selkokielisiin teksteihin ja selkojulkaisun ulkoasuun.
Ainoa poikkeus on se, että verkkotekstissä ei yleensä käytetä selkokielelle tyypillistä rivittämistä, jossa rivit ovat korkeintaan 50–60 merkin pituisia. Pakotetuilla rivinvaihdoilla tehty rivitys ei välttämättä toimi pienillä näytöillä ja mobiililaitteilla.
 
Kun pakotettuja rivinvaihtoja ei voida käyttää, on tärkeää helpottaa tekstin lukemista ja silmäilyä muilla keinoilla. Ensinnäkin mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää melko kapeaa tekstipalstaa. Lisäksi selkotekstin silmäilyä helpottavat lyhyet kappaleet sekä väliotsikoiden ja listojen käyttö silloin, kun ne sopivat tekstiin. Selkokieliseen verkkotekstiin pätevät siis monet yleiset hyvän verkkotekstin periaatteet.
 

Kiinnitä huomio olennaiseen

 
Selkokielisillä verkkosivuilla on olennaista, että yleisilme on selkeä. Sivustolla on vain ne asiat, jotka ovat kokonaisuuden ja viestinnällisen tavoitteen kannalta merkityksellisiä.
 
Jos sivustolla on liikaa erilaisia elementtejä, sivuston käyttö saattaa olla hankalaa monille selkokieltä tarvitseville ihmisille. Erilaisia elementtejä kertyy helposti paljon, koska varsinaisen tekstisisällön lisäksi käyttäjän huomiota vievät valikkorakenteet, linkit ja mahdollinen muu oheistieto.
 
Myös itse valikkorakenteet on tärkeää pitää yksinkertaisina ja selkeinä sekä muistaa helppo ymmärrettävyys ja selkokieli myös valikkojen teksteissä.
 
Jos selkokielinen sivusto on laaja, on tärkeää huolehtia myös koko kokonaisuuden selkeydestä, esimerkiksi siitä, että hakutoiminto, lomakkeet ja virheilmoitukset ovat helppokäyttöisiä. Lisää ohjeita helppokäyttöisten verkkosivujen tekemiseen ja arviointiin on Papunetin saavutettavuussivuilla.
 

Harkitse, miten ja minne linkität

 
Selkokielisen sivun linkeissä kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
 
  • Linkit on tärkeää valita niin, että ne tarjoavat aiheen kannalta olennaista lisätietoa. Kaikkiin mahdollisiin paikkoihin ei kannata linkittää vaan vain niihin, jotka aidosti hyödyttävät käyttäjää.
  • Linkit kannattaa pääosin sijoittaa ajatuksellisten kokonaisuuksien ja tekstikappaleiden loppuun tai jopa koko tekstin päätteeksi. Näin lukija voi rauhassa ensin keskittyä tekstin ymmärtämiseen ja sen jälkeen erikseen lisätiedon lähteisiin, eikä hänen tarvitse käsitellä molempia samaan aikaan. Esimerkkejä hyvästä linkityksestä on esimerkiksi Kelan selkokielisillä sivuilla.
  • Yksittäisen lauseen tai kappaleen sisään linkkejä kannattaa sijoittaa vain harkiten. Selkokielen perusajatukseen kuuluu se, että tekstissä pyritään kertomaan kaikki asian ymmärtämisen kannalta olennaiset asiat. Jos selkotekstissä tulee tarve lisätä linkki kappaleen sisään, kannattaa tutkia vielä tekstiä ja miettiä, pitäisikö linkin takana oleva tieto sisällyttää tekstiin.
  • Linkit täytyy muotoilla niin, että ne erottuvat muusta sisällöstä ja että ne on helppo ymmärtää linkeiksi. Linkeille kannattaa varata oma väri, jota ei käytetä muissa teksteissä. Samoin alleviivaus kannattaa selkokielessä jättää vain linkkien ominaisuudeksi eikä käyttää sitä muissa tarkoituksissa.
 

Muista myös yleiset saavutettavuusvaatimukset

 
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkisia toimijoita tekemään sivustoistaan saavutettavia eli sellaisia, että niitä voi käyttää myös erilaisilla apuvälineillä ja erilaisista toimintarajoitteista huolimatta. Lain pohjana on kansainvälinen WCAG 2.1. -kriteeristö, joka asettaa minimivaatimukset verkkosivustojen saavutettavuudelle.
 
WCAG-kriteeristö ei pysty kaikilta osin vastaamaan kielen ja lukemisen vaikeuksiin, eikä esimerkiksi kielen selkeydelle ole suoria vaatimuksia.
 
Kuitenkin myös selkokielisissä verkkoteksteissä kannattaa huomioida yleiset saavutettavuusvaatimukset: esimerkiksi kuville annetaan tekstivastineet (alt-tekstit) ja väliotsikot merkitään otsikoiksi (h1, h2, h3) eikä niitä pelkästään tummenneta ja suurenneta. Myös videot on hyvä tekstittää.
 
Yleisten saavutettavuusvaatimusten noudattaminen ei ole ristiriidassa selkokielen ohjeiden kanssa, vaan päänvastoin esimerkiksi yhdenmukaiset väliotsikot ja videoiden tekstittäminen saattavat auttaa myös monia selkokieltä tarvitsevia ihmisiä.
 
 

Selkokielisen tiedon sijainti sivustolla

 
Selkokielisen tiedon tarjoamiseen on verkkosivuilla erilaisia vaihtoehtoja.
 

1. Kokonaan selkokielinen verkkosivusto

 
Jotkin verkkosivustot ovat kokonaan selkokielisiä, eikä niistä ole olemassa lainkaan yleiskielistä versiota. Tällaisia ovat esimerkiksi nimenomaan selkokielen tarvitsijoille suunnatut sivustot, kuten Selkosanomien verkkolehti ja Vernerin selkokieliset sivut.
 
On mahdollista tehdä kokonaan selkokielinen sivusto myös laajemmalle käyttäjäjoukolle. Näin on tehnyt Satasairaala, joka on julkaissut koko asiakkaille ja potilaille suunnatun sivustonsa vain selkokielellä. Kokonaan selkokielisiä sivustoja on myös Evantialla.
 
Kokonaan selkokielisen verkkosivuston etuna on, että ylläpidettävänä on vain yksi sisältö eikä ole tarvetta huolehtia erillisten versioiden päivityksestä.
 
Kokonaan selkokielisen verkkosivuston tekemisen ja arvioinnin avuksi on olemassa helppokäyttöisyyden tarkistuslista Papunetin saavutettavuussivuilla. Listassa on lueteltu keskeisimmät asiat, jotka täytyy kielen lisäksi ottaa huomioon, jotta sivustosta tulee mahdollisimman helppokäyttöinen.
 

2. Erillinen selko-osio verkkosivuilla

 
Sivustolle voidaan tehdä myös erillinen selko-osio. Tällöin selko-osio on kuin yksi sivuston kielivalinnoista, ja samat sisällöt ovat tavallisesti olemassa sivustolla myös laajempina yleiskielellä. Erillinen selko-osio on esimerkiksi Kelalla, Helsingin seutuportaalilla ja Kulttuuria kaikille -palvelulla.
 
Erillinen selko-osio on mahdollinen ratkaisu silloin, kun selkokielistä sisältöä on paljon, mutta syystä tai toisesta sillä ei voi korvata yleiskielistä sisältöä kokonaan. Selko-osion helppoon löytymiseen on kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta se ei jää selkokieltä tarvitsevilta käyttäjiltä huomaamatta. Usein erillinen selko-osio sijoitetaan kielivalikkoon, mutta se voidaan sijoittaa myös muualle, jos kielivalikko esimerkiksi ei ole helppokäyttöinen.
 
Erillisen selko-osion päivittämisestä on tärkeä muistaa huolehtia silloin, kun myös vastaava yleiskielinen sisältö päivittyy.
 
Selko-osio on tavallisesti myös ulkoasultaan ja käyttöliittymältään selkeämpi ja helpompi kuin muu sivustoa. Myös selko-osion rakentamiseen saa hyviä ohjeita Papunetin helppokäyttöisyysohjeista.
 

3. Selkokielinen teksti osana yleiskielistä sivustoa

 
Selkokielistä sisältöä sijoitetaan koko ajan enemmän myös osaksi normaalia yleiskielistä sivustoa. Tällöin muu osa sivustoa on yleiskielistä, mutta joukossa on joitakin selkokielisiä sivuja tai osioita. Esimerkkejä tästä ovat mm. seuraavat: THL, Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimukset.fi-sivusto ja Yhteisvastuun selkosivu.
 
Yksittäinen selkokielinen sivu kannattaa sijoittaa sivuilla sellaiseen paikkaa, johon se sisältönsä puolesta luontevasti kuuluu. Lisäksi on hyvä miettiä, miten voi varmistaa, että mahdollisimman moni löytäisi selkokielisen tiedon äärelle: voiko selkokielisestä sivusta esimerkiksi tehdä noston etusivulle, ja löytyykö osio helposti myös Googlella?
 

Mikä ratkaisu on paras?

 
Kaikissa vaihtoehdoissa on puolensa eikä mikään ole yksiselitteisesti muita parempia. Asiaa kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti sen mukaan, mikä on oman sivuston tavoite ja kenelle selkosisältö on suunnattu. Selkokeskus auttaa asian pohtimisessa ja eri ratkaisujen miettimisessä.
 

Selkotunnuksen hakeminen verkkosivuille

 
Kaikille erilaisille selkosivuille on mahdollista saada selkotunnus. Selkotunnuksen saaminen edellyttää paitsi tekstin selkokielisyyttä myös verkkosisällön erityispiirteiden huomioimista. Lisätietoa selkotunnuksen hakemisesta.
 

Lisätietoa

 
 
 
 
Älli, Sami: Selkokieli ja saavutettavuus verkkosivuilla. Teoksessa Hannu Virtanen (toim.): Selkeää ja saavutettavaa viestintää, Kehitysvammaliitto 2015. (Saatavilla PDF-tiedostona.)
 
Julkaistu: