Työelämäsanastoa selkokielellä

Monet työelämän sanat ovat vaikeita. Suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa myös aivan tavalliset työelämän sanat voivat tuottaa hankaluuksia. Ota avuksesi selkokieliset selitykset vaikeista sanoista. Kokosimme työelämän vaikeista sanoista työkalupakin. Sitä voi käyttää työpaikalla apuna, kun on selitettävä hankalia asioita ja termejä.

Huoneentaulut

10 vinkkiä puhumiseen (A3)
10 vinkkiä puhumiseen (A4)
Työelämän sanoja (A4)

Työelämän sanastosta löydät lisää sanaselityksiä. Sanat on järjestetty aakkosjärjestykseen, klikkaa aakkosta!

A B C D E F G H I J K L M O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Alainen

Alainen tarkoittaa työntekijää. Sana tulee ajatuksesta, että työntekijä on johtajan tai esimiehen määräysvallan alla.

Ammattiliitto

ammatti + liitto
Ammattiliitto on järjestö, johon kuuluu saman alan työntekijöitä. Ammattiliitto keskustelee työnantajien edustajien kanssa työntekijöiden työehdoista, esimerkiksi palkasta ja työajasta. Ammattiliitto edustaa saman alan työntekijöitä koko maassa.

Ansioluettelo

ansio + luettelo
Ansioluetteloon kirjoitat, mitä olet tehnyt työelämässä. Ansioluettelossa näkyy, mikä on ammattisi. Ansioluettelo kertoo esimerkiksi myös, missä olet ollut työssä aiemmin ja mitä kieliä osaat.

Ansioluettelo kertoo lisäksi, mitä olet opiskellut ja mitä tutkintoja olet suorittanut. Ansioluettelosta käytetään myös nimeä CV (curriculum vitae). Laita työhakemukseen ansioluettelo liitteeksi, kun haet työpaikkaa.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansio + sidonnainen (sitoa) työttömyys + päivä + raha
Suomessa työttömälle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Näin työtön ei jää ilman rahaa sillä aikaa, kun hän etsii töitä. Työttömyyspäivärahaan kuuluu peruspäiväraha ja ansio-osa.

Ansio-osan eli ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksaa työttömyyskassa. Sen määrä riippuu siitä, kuinka paljon olet saanut palkkaa ennen työttömyyttä. Kaikki eivät saa ansiosidonnaista työttömyysrahaa, koska sille on ehtoja.  Ehdot koskevat esimerkiksi sitä, kuinka kauan olet ollut työssä ja kuinka kauan olet ollut työttömyyskassan jäsen.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 päivää. Sen jälkeen työtön saa peruspäivärahaa.

C

CV

curriculum vitae
CV on ansioluettelo. Ansioluettelo kertoo, mitä olet opiskellut ja millaista työtä olet tehnyt. CV on lyhenne latinan kielen sanoista curriculum vitae. CV tarkoittaa monissa muissakin kielissä ansioluetteloa.

I

Irtisanominen (puhekielessä potkut)

irti + sanominen (sanoa)
Työantaja sanoo, että työntekijän työ loppuu. Työnantajan täytyy kertoa myös, miksi työ loppuu. Syy voi olla esimerkiksi se, että firman tuotteilla ei ole tarpeeksi ostajia.

Irtisanomisaika

irti + sanominen (sanoa) + aika
Irtisanomisaika tarkoittaa aikaa, jonka työntekijä tekee töitä irtisanomisen jälkeen. Irtisanomisajan pituus riippuu työsopimuksesta ja siitä, kuinka kauan työntekijä on ollut samassa työpaikassa töissä. Irtisanomisajalta maksetaan normaali palkka.

J

Johtaja, esimies (puhekielessä pomo)

esi + mies
Johtaja on työnantajan edustaja, joka on vastuussa koko yrityksestä tai jostakin yrityksen osastosta. Koko yrityksen johtaja on usein toimitusjohtaja tai pääjohtaja.

Esimies on osaston tai työntekijäryhmän työnjohtaja. Esimies valvoo työntekijän työtä sekä myös auttaa ja tukee työntekijää. Esimerkiksi sairauspoissaolo ja lomatoiveet ilmoitetaan yleensä omalle esimiehelle. Pienissä yrityksissä koko yrityksen johtaja voi olla myös esimies.

K

Kehityskeskustelu

kehitys (kehittyä) + keskustelu
Kehityskeskustelu on esimiehen eli pomon ja työntekijän välinen keskustelu. Kehityskeskustelussa puhutaan työntekijän työhön liittyvistä asioista. Keskustelun tarkoitus on selvittää työntekoon liittyviä taitoja ja toiveita, joita työntekijällä on.  Esimies ja työntekijä suunnittelevat yhdessä, miten työntekijä voisi kehittyä työssään. Kehityskeskustelut pidetään yleensä säännöllisesti.

Koeaika

koe + aika
Työntekijällä voi olla aluksi koeaika, kun hän aloittaa uuden työn. Koeaikana työnantaja katsoo, sopiiko työntekijä uuteen työhön. Työntekijän työ loppuu koeaikana heti, jos työnantaja tai työntekijä niin haluaa.

Kokoaikatyö

koko + aika + työ
Työtä on noin 40 tuntia viikossa.

Kulttuuri- ja liikuntaseteli

kulttuuri + seteli ja  liikunta + seteli
Kulttuuri- ja liikuntaseteli on etu, jonka työnantaja tarjoaa. Kulttuuri- ja liikuntaseteli on maksuväline, jolla voi ostaa liikunta- tai kulttuuripalveluita.  Setelillä voi esimerkiksi maksaa käynnin uimahallissa tai teatterissa.

L

Lisätyö, ylityö

lisä + työ, yli + työ
Lisätyö on työtä, jota tehdään sovitun työajan lisäksi. Lisätyö ei ylitä lainmukaista säännöllistä työaikaa eli 40 tuntia viikossa. Lisätyöstä maksetaan sama palkka kuin muusta työstä.

Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Ylityöstä täytyy maksaa korotettua palkkaa, josta on sovittu alan työehtosopimuksessa. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että lisätyön tai ylityön palkka vaihdetaan vapaa-aikaan.  Työntekijän ei ole pakko suostua tekemään lisätyötä tai ylityötä.

Lomautus eli pakkoloma

lomautus (loma), pakko + loma
Työnantaja määrää, että työntekijä jää lomalle ilman palkkaa. Työntekijä voi joutua pakkolomalle, jos työnantajalla ei ole työntekijälle tarpeeksi tekemistä. Pakkoloma voi kestää kauan, mutta työntekijän työsuhde ei pääty.

Lounasseteli

lounas+ seteli
Lounasseteli on maksuväline, jolla voi ostaa ruokaa työpäivän aikana. Lounassetelillä voi maksaa ruoka-aterian kaupassa tai ravintolassa. Lounasseteliä ei voi vaihtaa rahaksi.
Lounasseteli voi olla etu, jonka työnantaja voi tarjota työntekijälle.

Luontoisetu

luontois + etu
Luontoisetu on palkkaa, joka maksetaan jonakin muuta kuin rahana. Yleinen luontoisetu on puhelin, jonka käytöstä työntekijän ei tarvitse maksaa.  Luontoisetu voi olla myös esimerkiksi lounasseteli tai liikuntaseteli.

Luottamusmies

luottamus (luottaa) + mies
Luottamusmies hoitaa työntekijöiden asioita työnantajan kanssa. Luottamusmies myös auttaa työntekijää, jolla on ongelmia työnantajan kanssa. Yleensä työntekijät valitsevat luottamusmiehen. Myös nainen voi olla luottamusmies.

M

Määräaikainen työ

määrä + aikainen  (aika)
Työ kestää vain sen ajan, joka työsopimuksessa lukee. Esimerkiksi sijaisella on tavallisesti määräaikainen työ.

O

Osa-aikatyö

osa + aika + työ
Työtä on alle 30 tuntia viikossa.

P

Palkka, tulospalkka

tulos + palkka
Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Palkka voi olla esimerkiksi kuukausipalkka tai tuntipalkka. Kuukausipalkka on sama joka kuukausi. Tuntipalkkaa maksetaan sen mukaan, kuinka monta tuntia olet ollut töissä esimerkiksi kahden viikon tai kuukauden aikana.

Palkan lisäksi työnantaja voi maksaa ylimääräisen korvauksen, jos työ täytyy tehdä illalla, yöllä tai viikonloppuna.  Usein käytetään sanaa lisä, esimerkiksi iltalisä ja sunnuntailisä. Yleensä sunnuntain työstä työntekijä saa kaksi kertaa enemmän rahaa.

Tulospalkka tarkoittaa, että tehty työ vaikuttaa palkan määrään. Esimerkiksi myyjällä voi olla tulospalkka eli provisiopalkka. Silloin hänen palkkansa riippuu siitä, kuinka paljon hän myy tuotteita. Usein työntekijä saa tulospalkan lisäksi peruspalkkaa.

Palkkalaskelma

palkka + laskelma (laskea)
Palkkalaskelma kertoo, kuinka paljon työnantaja on maksanut palkkaa. Työntekijä saa palkkalaskelman aina, kun palkka maksetaan. Palkkalaskelma kertoo, milloin palkka maksetaan ja ajanjakson, jota palkka koskee.

Palkkalaskelmassa näkyy, kuinka paljon olet maksanut veroa palkasta. Palkkalaskelmassa verosta puhutaan sanalla ennakonpidätys. Lisäksi siinä näkyvät myös eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut

Arkisessa puheessa palkkalaskelmaa kutsutaan usein palkkatodistukseksi tai palkkakuitiksi.

Perehdyttäminen, työnopastus

perehdyttää (perehtyä ≈ opetella, työ + opastus (opastaa)
Perehdyttäminen tarkoittaa, että työnantaja antaa uudelle työntekijälle tietoa työstä ja työpaikasta.
Kun työntekijä tulee uuteen työpaikkaan, hän tarvitsee opastusta. Uusi työntekijä saa opastusta, jonka avulla hän oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset. Tätä kutsutaan perehdyttämiseksi.
Neuvontaa, joka liittyy nimenomaan työtehtäviin, kutsutaan usein työnopastukseksi.

Pätevyys

(pätevä)
Pätevyys tarkoittaa, että työntekijä osaa tehdä työnsä. Pätevyyden voi saada koulutuksen tai työkokemuksen kautta. Moniin töihin vaaditaan, että työntekijä on suorittanut tietyn koulutuksen ja saanut pätevyyden tehdä työtä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi bussinkuljettajan, sairaanhoitajan tai lääkärin ammatit.

Pätkätyö

pätkä + työ
Työ kestää vain lyhyen aikaa.

R

Ruokatauko

ruoka + tauko
Työntekijällä on oikeus pitää lepotaukoja työaikana. Ruokatauko on työpäivän aikana olevan tauko, jolloin työntekijä voi levätä ja syödä. Ruokatauko on yleensä puolen tunnin tai tunnin pituinen. Työntekijällä on oikeus ruokataukoon, jos työpäivä on yli kuusi tuntia pitkä. Yleensä ruokatauko ei ole työaikaa.

Työntekijällä on oikeus myös kahvitaukoihin. Kahvitauot ovat kymmenen tai viidentoista minuutin pituisia taukoja. Kahvitauot ovat työaikaa.

S

Sairausloma

sairaus + loma
Sairauslomalla tarkoitetaan päiviä, jotka työntekijä joutuu olemaan poissa töistään sairauden tai tapaturman takia. Sairaana ei saa mennä töihin, vaan tulee jäädä sairauslomalle.
Sairauslomasta pitää ilmoittaa työnantajalle. Työnantaja voi vaatia sairauslomatodistusta sairaudesta. Todistuksen kirjoittaa esimerkiksi lääkäri tai terveydenhoitaja.

T

TE-toimisto

TE-toimisto eli työ- ja elinkeinotoimisto auttaa esimerkiksi työn hakemisessa. TE-toimisto kertoo vapaista työpaikoista ja koulutuksesta. TE-toimiston nimi oli aikaisemmin työvoimatoimisto.

Tyky-toiminta

Tyky on lyhenne, joka tulee sanoista työkyvyn ylläpitäminen. Tyky-toiminta on toimintaa, joka auttaa työntekijää jaksamaan töissä.  Tyky-toiminnan tarkoitus on parantaa työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Tyky-toimintaa järjestää työnantaja. Tyky-toimintaa voi olla esimerkiksi liikuntapäivä tai käyminen taidenäyttelyssä.´

Työaika

työ + aika
Työaikaa on se aika, jonka käytät työntekoon ja olet velvollinen olemaan työpaikalla. Työaika vaihtelee eri aloilla. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Monilla aloilla työaika on lyhyempi. Matka kodin ja työpaikan välillä ei ole työaikaa.

Työehtosopimus

työ + ehto + sopimus (sopia); lyhenne: TES
Työehtosopimuksessa sovitaan työehdoista, joita noudatetaan jollakin alalla. Työehtoja ovat esimerkiksi palkka, työaika ja lomat. Työehtosopimuksen tekevät työnantajien ja työntekijöiden järjestöt.

Työhaastattelu

työ + haastattelu (haastatella)Työhaastattelu on työnantajan ja työnhakijan keskustelu, jossa molemmat tutustuvat toisiinsa. Kun työnantaja valitsee uutta työntekijää, hän kutsuu joitakin työnhakijoita työhaastatteluun. Usein kutsutaan 3–6 hakijaa. Työnantaja valitsee työhaastattelun perusteella uuden työntekijän.

Työhakemus

työ + hakemus (hakea)
Työhakemus on hakemus, jolla työntekijä hakee työpaikkaa. Se on kirje, jonka työnhakija lähettää työnantajalle. Työhakemus lähetetään usein sähköpostissa tai tehdään internetissä lomakkeelle.
Työhakemukseen voi liittää ansioluettelon. Joskus työnantaja pyytää työhakemukseen myös todistuksia koulutuksesta tai kielitaidosta.

Työharjoittelu

työ + harjoittelu
Työharjoittelu on työntekoa, joka lisää työntekijän ammattitaitoa. Tavallisesti työharjoittelija on opiskelija tai joku muu henkilö, joka aloittaa työelämässä. Työharjoittelusta voi saada palkkaa, työttömälle tarkoitettua työmarkkinatukea tai se voi olla palkatonta.

Työhönvalmennus

työ + valmennus
Työhönvalmennus tarkoittaa henkilön auttamista ja tukemista, jotta hän saa työpaikan.  Tarkoituksena on löytää työntekijälle sopiva palkkatyö ja auttaa työntekijä alkuun työpaikalla.

Työhönvalmennuksen aikana henkilö saa apua sekä tukea tukihenkilöltä.  Tukihenkilöt myös arvioivat, millaista tukea työntekijä tarvitsee työpaikallaan.  Työhönvalmennus kestää yleensä noin kuusi kuukautta.

Työnhakija

työ + hakija (hakea)
Henkilö, joka hakee työpaikkaa.

Työsopimus

työ + sopimus (sopia)
Työsopimus on sinun ja työnantajasi sopimus työnteosta. Työsopimus tehdään, kun työ alkaa. Työsopimuksessa sinä lupaat tehdä sovittua työtä, ja työnantaja lupaa maksaa sovittua palkkaa. Palkan lisäksi työsopimuksessa sovitaan esimerkiksi työajasta ja työtehtävistäsi. Työsopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai sähköinen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena.

Työsopimuksen purkaminen

työ + sopimus + purkaminen (purkaa)
Työsopimuksen purkaminen tarkoittaa työsopimuksen lopettamista. Työsopimuksen voi purkaa työnantaja tai työntekijä. Työsopimuksen purkamiseen pitää olla painava syy. Työsopimuksen purkamisen jälkeen työ loppuu yleensä heti.

Työsuhde

Työntekijällä ja työnantajalla on työsuhde, kun he tekevät työsopimuksen. Työsuhteessa työntekijä tekee, mitä työnantaja määrää. Työntekijä saa siitä palkkaa.

Työsuojelu

työ + suojelu (suojella)
Työsuojelu tarkoittaa, että työpaikoilla arvioidaan, mitä vaaroja siellä on. Arvioinnin perusteella laaditaan suunnitelmia ja turvallisuusohjeita, joilla vaaroihin varaudutaan. Työsuojelun tavoite on, että työntekijöillä on turvalliset ja terveelliset olot työssään.

Vaaroja voivat aiheuttaa esimerkiksi melu, pöly, kylmyys, kuumuus, myrkyt, sähkö tai vaaralliset laitteet. Haittaa voi olla myös liian pitkästä työajasta tai liian kiireisestä työstä.
Työntekijän täytyy noudattaa turvallisuusohjeita. Työntekijän täytyy myös ilmoittaa työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle, jos hän huomaa vaaroja tai puutteita työpaikalla.

Työsuojeluvaltuutettu

työ + suojelu + valtuutettu (valtuuttaa)
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä asioissa, jotka koskevat työsuojelua. Työntekijät valitsevat itse työpaikan työsuojeluvaltuutetun. Työsuojeluvaltuutettu täytyy valita, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää.

Työterveyshuolto

työ + terveys + huolto
Työterveyshuolto on terveydenhuoltoa, jonka työnantaja järjestää työntekijöille. Työterveyshuollon avulla yritetään myös estää terveyshaittoja, joita työ aiheuttaa.

Työtodistus

työ + todistus (todistaa)
Kun työsuhde päättyy, työnantaja antaa työntekijälle työtodistuksen. Työtodistus kertoo, mitä töitä työntekijä on tehnyt. Se kertoo myös, kuinka kauan työntekijä oli töissä. Työnantaja voi kerta työtodistuksessa myös, miksi työsuhde päättyi. Lisäksi työnantaja voi myös arvioida työtodistuksessa työntekijän taitoja.

Työvoima

Työvoima tarkoittaa ihmisiä, jotka tekevät tai voivat tehdä työtä. Osa työvoimasta voi olla ilman työtä. Usein puhutaan esimerkiksi ulkomaisesta työvoimasta eli työntekijöistä, jotka tulevat ulkomailta.

V

Verokortti

vero + kortti
Verokortin tarvitsevat kaikki, jotka saavat palkkaa tai muita tuloja. Verokortti annetaan työnantajalle. Verokorttiin on merkitty, kuinka paljon työntekijä maksaa veroa palkastaan. Työnantaja vähentää veron palkasta suoraan. Verovirasto lähettää vuoden alussa verokortin niille, joilla on tuloja. Verokortin voi myös pyytää verotoimistosta.

Vuorotteluvapaa

vuorottelu (vuoro, vuorotella) + vapaa
Vuorotteluvapaa tarkoittaa pidempää vapaata työstä. Vuorotteluvapaata saa ottaa työntekijä, joka on vakituisessa työsuhteessa ja tehnyt työtä yli 20 vuotta.  Vuorotteluvapaa voi kestää enintään 180 päivää. Vuorotteluvapaalta ei saa palkkaa, mutta Kela maksaa korvausta tältä ajalta.
Vuorotteluvapaan ajaksi työntekijän paikalle palkataan toinen ihminen. Tämän palakattavan ihmisen on oltava työtön työnhakija.

Vuorotyö, työvuoro

vuoro + työ, työ + vuoro
Vuorotyössä työaika vaihtuu säännöllisesti työpaikan suunnitelman mukaan. Yleisiä vuorotyön muotoja ovat kaksivuorotyö ja kolmivuorotyö. Kaksivuorotyössä työntekijät tekevät työtä kahdessa työvuorossa, esimerkiksi aamuvuorossa ja iltavuorossa. Kolmivuorotyössä yksi työvuoro tehdään yöllä.

Työvuoro tarkoittaa sitä aikaa, jolloin on sinun vuorosi olla työssä.

Vuosiloma, lomaraha

vuosi + loma, loma + raha
Vuosilomaa kertyy tavallisesti 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Työnantaja päättää, milloin työntekijä voi pitää vuosilomansa. Suurin osa vuosilomasta täytyy antaa kesällä. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia jostain muusta ajasta, jolloin työntekijä voi pitää vuosilomansa.

Työntekijä saa vuosiloman ajalta palkkaa. Lisäksi monilla työpaikoilla työntekijä saa lomarahaa, joka on noin puolet vuosiloman ajan palkasta.

Vähimmäispalkka

Vähimmäis (vähän) + palkka
Vähimmäispalkka tarkoittaa pienintä palkkaa, jota työnantajan on mahdollista maksaa työntekijälle. Vähimmäispalkan määrän kertoo työehtosopimus. Vähimmäispalkasta käytetään myös nimitystä minimipalkka.

Y

Yhteistoiminta

yhteis (yhteinen) + toiminta
Yhteistoiminta (yt) on neuvottelua työpaikan asioista työnantajan ja työntekijöiden kesken. Yleensä työntekijät valitsevat omat edustajansa yhteistoimintaa varten. Yhteistoiminnassa käsitellään esimerkiksi työpaikan sääntöjä, työntekijöiden koulutusta, työpaikkaa koskevia isoja muutoksia sekä työntekijöiden vähentämistä.

Isoilla työpaikoilla täytyy ennen työntekijöiden vähentämistä käydä yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut), joissa etsitään muita ratkaisuja irtisanomisten tilalle.

Ä

Äitiysvapaa, vanhempainvapaa

äitiys (äiti) + vapaa, vanhempain (vanhemmat) + vapaa
Äitiysvapaa on vapaa, jonka äiti voi pitää lapsen syntymän aikaan. Äitiysvapaa jatkuu noin 3 kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Kela maksaa tältä ajalta äitiysrahaa. Jotkut työnantajat maksavat äitiysvapaan ajalta palkkaa. Tällöin Kela maksaa tuen työnantajalle.

Vanhempainvapaalle voi jäädä joko lapsen isä tai äiti. Vanhempainvapaa kestää noin puoli vuotta. Kela maksaa vanhempainvapaan ajalta vanhempainrahaa.

Isä voi pitää vapaata noin 9 viikkoa. Tästä 3 viikkoa hän voi olla kotona samaan aikaan kuin äiti. Loput vapaasta isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut. Isä saa tältä ajalta isyysrahaa Kelalta.

Julkaistu: