Ohjeita selkokielisten äänikirjojen tekijöille

Tällä sivulla on ohjeita, joita voit hyödyntää selkokielisten äänikirjojen tekemisessä ja äänittämisessä. Ohjeet koskevat selkopuheen periaatteita, kirjan elävöittämistä, mahdollista tekoälyn käyttöä, äänikirjan testaamista ja selkotunnuksen hakemista.

Selkokirjan kirjoittaja noudattaa aina selkokielen periaatteita, joiden tiivistelmään voi tutustua Selkokirjan tarkistuslista -sivulla (tulossa). Äänikirjan näkökulmasta kirjoittajan kannattaa kiinnittää huomiota etenkin kahteen asiaan: vuoropuheluun ja henkilöiden erottamiseen toisistaan. Äänikirjoissa on erityisen tärkeää, että dialogeista tulee selvästi esille, kuka henkilöistä on kulloinkin äänessä. Hyvä keino on toistaa johtolauseissa, kuka puhuu (esim. Laura sanoi). Hyvin kirjoitetussa selkokirjassa eri henkilöt erottuvat toisistaan esimerkiksi puhetyylinsä ja ajatustensa perusteella. Se tukee myös henkilöiden tunnistamista äänikirjassa.

Selkokielisen puheen ohjeita

Selkokielisen äänikirjan lukijan on hyvä tutustua selkokielisen puheen ohjeisiin ennen lukemista. Ne auttavat hahmottamaan, millaiselle kuulijakunnalle kirja on tarkoitettu. Ohjeisiin ei kuitenkaan kannata kiinnittää liikaa huomiota lukiessa, koska muuten puheesta voi tulla epäluonnollisen kuuloista.

  • Puhu rauhallisella puherytmillä, yleensä vähän tavallista puhetahtia hitaammin.
  • Tauota puhettasi niin, että yhteen kuuluvat kokonaisuudet (esim. lausekkeet, lauseet ja virkkeet) erottuvat. Älä pidä taukoa jokaisen sanan tai rivin jälkeen. Pisteen, huutomerkin tai kysymysmerkin jälkeen kannattaa pitää hieman pidempi tauko, jotta kuulijalle jää aikaa miettiä kuulemaansa.
  • Jos kirjan sanat on tavutettu, älä lue sanoja tavuittain, sillä se kuormittaa kuulijan työmuistia. Tavuittain lukeminen voi kuitenkin toimia lukemaan oppimisessa silloin, jos kuunneltavaa tekstiä voi samanaikaisesti lukea itse.
  • Artikuloi luontevasti mutta ei liioitellen. Varmista, että myös sanojen loput erottuvat hyvin luennassa.
  • Käytä luonnollisella tavalla vaihtelevaa puheen intonaatiota eli sävelkulkua.
  • Painota tarvittaessa lauseen pääasiaa, mutta vältä liioiteltua painotusta.
  • Huomioi puheen sävy ja tyyli ja ota kuulijan ikä huomioon.
  • Jos lukijalla on murretaustaa, lukijan on hyvä varmistaa, että ääntäminen noudattaa yleiskieltä [miäs > mies].

Lisää tietoa selkopuheen periaatteista on Näin puhut selkokieltä -sivulla.

Kirjan elävöittäminen

  • Lukijan pitää ymmärtää, mitä hän lukee. Kirjan tekstilaji ja aihe vaikuttavat siihen, millainen lukutyyli kirjaan sopii ja kuinka paljon tekstiin pitää eläytyä. Lukeminen ei saa olla monotonista, mutta hyvin voimakasta eläytymistä on hyvä välttää. Esimerkiksi kauhukirjaa ja romanttista kirjaa luetaan eri tavalla.
  • Luennassa on hyvä erottaa henkilöhahmot toisistaan esimerkiksi puhumalla aavistuksen matalammalla tai korkeammalla äänellä.
  • Jos kirjassa on äänitehosteita, niiden pitää tukea ymmärtämistä ja olla sopusoinnussa tekstin kanssa. Äänten pitää kuvata selvästi sitä asiaa, jota niiden on tarkoitus kuvata (esim. sateen ropinan tunnistaa helposti sateen ropinaksi). Äänitehoste ei saa vaikeuttaa tekstin kuulemista eikä sanojen hahmottamista.
  • Selkokielisessä äänikirjassa voi kokeilla luoda äänen avulla erilaisia selkeyttämisen keinoja. Esimerkiksi tietokirjaan voi lisätä samanlaisen äänimerkin jokaisen tiivistelmän kohdalle. Silloin kirjan kuulija oppii yhdistämään tiivistelmät tiettyyn äänimerkkiin.

Tekoälyn käyttö selkokielisissä äänikirjoissa

  • Tekoälyä ei voi käyttää yksinään selkokielisen äänikirjan tekemisessä. Kokeneen selkokielen- ja kirjallisuuden asiantuntijan käsissä tekoälyä voi kuitenkin hyödyntää työkaluna.
  • Tekoääntä voi käyttää vain siinä tapauksessa, jos se pystyy noudattamaan selkopuheen periaatteita ja selkokielisen äänikirjan elävöittämisen keinoja.
  • Tekoälyn käyttämisessä täytyy noudattaa Euroopan kirjailijoiden kattojärjestö EWC:n ohjeita generatiivisen tekoälyn eettisestä, lainmukaisesta ja vastuullisesta käytöstä kirja-alalla (Kirjailijaliitto.fi).

Lue myös Selkokeskuksen kannanotto tekoälyn käyttämisestä selkotekstin mukauttamisessa.

Äänikirjan testaaminen

  • Jos mahdollista, selkokielistä äänikirjaa kannattaa testata selkokieltä tarvitsevien henkilöiden kanssa. Testaamisen voi järjestää yhteistyössä esimerkiksi suomen kielen tai erityisopetuksen opettajan tai vammais- tai vanhuspalveluiden ohjaajan kanssa.
  • Testaamistilanteesta on tehtävä mahdollisimman helposti lähestyttävä ja rento. Osallistujille on tärkeää korostaa, että tarkoituksena on testata kirjaa, ei kuulijoiden taitoja.

Lisää tietoa testaamisesta on Selkotekstien testaus -sivulla.

Selkotunnuksen hakeminen äänikirjalle

  • Selkotunnusta voi hakea myös äänikirjoille. Vaikka painetulle kirjalle olisi jo myönnetty selkotunnus, voi tunnusta käyttää äänikirjaversiossa vasta, kun äänikirja on saanut hyväksynnän selkokirjatyöryhmältä.
  • Hakemukseen tarvitaan muutaman minuutin ääninäyte kirjasta ja kirjan käsikirjoitus. Jos painetulle kirjalle on jo myönnetty selkotunnus, työryhmä päättää tunnuksen myöntämisestä äänikirjaversiolle pelkän ääninäytteen perusteella.

Lisää tietoa tunnuksesta on Hae selkotunnusta kirjalle tai oppimateriaalille -sivulla.

Ohjeiden laatijat

Näiden ohjeiden laatimisessa ovat olleet mukana Selkokeskuksen kanssa Oppimateriaalikeskus Opike, Saavutettavuuskirjasto Celia, selkokirjatyöryhmä ja Yle Selkouutiset.

Lue myös

Julkaistu: