Tietoa selkokirjoista kirjastoille

Kirjastot ovat tärkeässä roolissa selkokirjallisuuden edistämisessä ja tunnetuksi tekemisessä, jotta jokainen löytäisi itselleen sopivaa luettavaa kielellisistä vaikeuksista huolimatta.

Tällä sivulla on kirjastoille vinkkejä siitä, miten selkokirjallisuutta voisi pitää esillä ja sisällyttää kirjastojen toimintaan ja tapahtumiin. Löydät sivulta myös materiaaleja, kuten videoita, joista voi olla hyötyä selkokirjoista viestittäessä.

Mikä selkokirja?

Selkokirjat on kirjoitettu selkokielellä, ja ne on tarkoitettu kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa. Osa selkokirjoista kirjoitetaan suoraan selkokielellä, ja osa on yleiskielisten kirjojen pohjalta tehtyjä selkomukautuksia.

Selkokirjan tunnistaa selkotunnuksesta, joka on s-kirjaimen muotoinen nuoli. Selkotunnus on merkki siitä, että selkokirjatyöryhmä on tarkistanut kirjan selkokielisyyden. Jos tunnusta ei ole, kirja ei välttämättä edusta selkokielen periaatteiden mukaista kieltä.

Selkokirjoissa on kyse tasa-arvosta ja kaikkien oikeudesta kirjallisuudesta nauttimiseen. Kaikki selkokirjoja tarvitsevat ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä ole kuulleet selkokirjoista tai tiedä, että ne ovat helppolukuisempia kuin muut kirjat. Siksi on tärkeää, että selkokirjoista annetaan tietoa ja niitä suositellaan.

Vinkkilista selkokirjojen hyödyntämisestä kirjastoille

Esittelemme joitakin tapoja edistää selkokirjallisuutta kirjastoissa. Voit valita näistä omaan kirjastoosi parhaiten sopivat keinot tai keksiä uusia. Otamme mielellämme uusia ideoita ja vinkkejä vastaan osoitteeseen ella.airaksinen@kvl.fi.

Seuraa, mitä julkaistaan

Tutustu selkokirjoihin Selkokirjallisuus-sivulla, selkokirjatietokannassa, kustantajien verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Näitä kanavia seuraamalla saat hyvän käsityksen Suomessa julkaistavista selkokirjoista.

Julkaisemme vuosittain kirjaesitteen, jossa esitellään eri kustantajien uusia selkokirjoja. Uusimpaan esitteeseen voi tutustua Uudet selkokirjat -sivulla, jonne kootaan myös esitteen ilmestymisen jälkeen julkaistuja selkokirjoja. Kätevä keino saada tietoa uusista selkokirjoista on myös uutiskirjeemme, jossa listaamme uudet ilmestyneet kirjat kerran kuussa.

Jos selkokirjat ovat sinulle uusia tuttavuuksia, voit katsoa YouTubesta selkokirjoista tehtyjä tietoiskuja:

Vinkkaa selkokirjoja

Vinkkaa selkokirjoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, lukuhaasteiden yhteydessä, videolla tai järjestämällä kirjavinkkaus paikan päällä kirjastossa. Voit myös kutsua selkokirjailijan kirjastolle esittelemään omia kirjojaan. Jos kirja on selkomukautus, kenties kirjan alkuperäinen kirjoittaja voisi olla kiinnostunut osallistumaan.

Jos omia vinkkejä ei ole mahdollista tehdä, myös meidän ja muiden tekemiä vinkkejä voi jakaa. Monet kirjastot ovat laatineet selkokirjavinkkejä esimerkiksi Instagramissa ja YouTubessa. YouTubeen ladattuihin vinkkauksiin voit tutustua esimerkiksi seuraavilla videoilla:

Olemme myös tehneet kirjavinkkilistoja eri kampanjoihin:

Kerro selkokirjoista myös verkkosivuilla

Onko kirjastosi verkkosivuilla jo tietoa selkokirjoista? Käytetäänkö sivuilla myös selkokieltä, jotta ne tavoittaisivat lukijansa paremmin? Kirjaston verkkosivuilla voisi olla tietoa siitä, mitä selkokirjat ovat, kenelle ne sopivat, mitä selkokirjoja on kirjastossa tarjolla ja miten ne löytää. Jotkin kirjastot ovat julkaisseet esimerkiksi käyttösäännöt selkokielellä. Linkit kirjastojen julkaisuihin löytyvät Selkojulkaisut-sivulta.

Kirjaston verkkosivuille voi linkata uusimman selkokirjaesitteen ja selkokirjoihin liittyviä videoita. Aiemmin esiteltyjen vinkki- ja tietoiskuvideoiden lisäksi selkokirjoista puhutaan esimerkiksi seuraavilla YouTube-videoilla:

Almost Finns -ryhmä tekee hauskoja videoita Suomesta ja suomalaisista. He ovat tehneet myös selkokirjoja ja kirjastoja käsittelevät videot:
- Viisi faktaa selkokirjoista
- Kirjastot ja selkokirjat.
Selkokirjojen sankarit -kampanjan videoilla esimerkiksi muusikko Mike Bäck, kirjailija Salla Simukka ja rap-artisti Mercedes Bentso puhuvat lukemisesta ja selkokirjoista:
Selkokielen päivän videoilla selkokirjailijat puhuvat selkokirjojen lukemisen puolesta:

Mieti selkokirjojen sijaintia

Oma hylly vai muiden kirjojen joukossa? Selkokirjojen sijoittamiseen kirjastossa ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta muutama seikka on hyvä ottaa huomioon sijaintia mietittäessä.

Selkokirjat kannattaa laittaa näkyvällä paikalle, josta ne on helppo löytää. Usein selkokirjoilla on oma hyllynsä, joka on merkitty selkotunnuksella. Tähän tarkoitukseen selkotunnusta voi pyytää meiltä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ella.airaksinen@kvl.fi. Selkokirjojen sijainnin voi ilmaista myös julisteella ja muulla materiaalilla, jotka julkaisemme tällä sivulla syksyllä 2023.

Seinäjoen Erte on julkaissut kolme julistetta selkokielisistä lasten- ja nuortenkirjoista. Julisteissa on nuorten genrekirjoja sekä lasten tietokirjoja ja romaaneita. Julisteet voi ladata ja tulostaa vaikka hyllyn päätyyn kirjastot.fi-sivulta.

Jos selkokirjat ovat muiden kirjojen joukossa, selkomukautetut kirjat kannattaa järjestää kirjan alkuperäisen kirjoittajan mukaan. Esimerkiksi Ari Sainio on muokannut selkokielelle Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan, joka kannattaa sijoittaa Kyrön nimen mukaan. Tällöin selkokirjan saattaa löytää myös sellainen selkokieltä tarvitseva lukija, joka ei etsi tietoisesti juuri selkokirjoja. Jos kirjastossa on useampi kappale samaa selkokirjaa, voi olla hyvä tapa laittaa osa omaan hyllyynsä ja osa muiden kirjojen joukkoon.

Selkokirjoja kannattaa nostaa erilaisiin teemapöytiin tai uutuushyllyyn, jolloin ne ovat esillä aiheensa tai uutuutensa puolesta. Selkokirjat voivat olla osana esimerkiksi Selkis-hyllyä, johon voi koota saavutettavaa kirjallisuutta. Celiasta voi tilata Selkis-paketin, jossa on hyllyn erottumista tukevaa materiaalia ja esitteitä. Lue lisää Selkis-hyllystä Celianetistä ja Celian blogista. Voit myös katsoa YouTubesta Celian videon Selkis-hyllyn ideasta.

Järjestä lukupiiri

Lukupiiri voi olla toimiva keino innostaa selkokieltä tarvitsevia ihmisiä lukemisen pariin. On hyvä, että lukupiirin vetäjä on tutustunut selkokielen periaatteisiin ja osaa hyödyntää niitä puheessaan ja lukupiiriä koskevissa teksteissä. Olemme laatineet mallin ja oppaan selkokirjallisuuden lukupiirin järjestämiseen. Lue lisää Selkokirjallisuuden lukupiiri -sivulta.

Lukupiirit ovat hyviä esimerkiksi suomen kieltä opiskeleville maahanmuuttajille. Mervi Kastari on selvittänyt Puhe ja kieli lehden artikkelissaan, että selkokirjalukupiirin osallistujat oppivat muun muassa uutta sanastoa, rakenteita ja tapoja käyttää suomen kieltä sekä jopa puhekieltä.

Vahvista selkokielen osaamista

Järjestämme tilauksesta koulutuksia, jotka voidaan räätälöidä tilaajan toiveiden mukaan. Olemme kouluttaneet myös kirjastojen henkilökuntaa selkokirjoittamisesta sekä selkopuheesta. Koulutuksiimme voi tutustua Tilauskoulutukset-sivulla.

Laajenna kokoelmaa ostotuen avulla

Kirjastot voivat hankkia selkokirjoja kokoelmiinsa ostotuella, jonka tarkoitus on parantaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden saatavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee ostotukilistalle paljon selkokirjoja ehdotuksemme perusteella vuosittain.

Ota meihin yhteyttä, jos kaipaat apua tai vinkkejä selkokirjojen valinnassa. Selkokirjatietokannasta kannattaa tarkistaa, onko listalla olevalla kirjalla varmasti selkotunnus.

Tilaa Selkosanomat ja Lätta bladet

Selkosanomat ja Lätta bladet ovat selkokielisiä ajankohtaislehtiä, joita julkaisemme yhdessä ruotsinkielisen LL-Centerin kanssa. Lehtiä voi tilata myös kirjastoihin edullisesti. Lisää tietoa selkolehdistä Selkosanomat ja LL-Bladet -sivulla. Almost Finns -ryhmä on tehnyt Selkosanomista esittelyvideon YouTubeen.

Pyydä vinkkejä ruotsinkielisestä selkokirjallisuudesta LL-Centeristä

Jos kaipaat selkokirjavinkkejä ruotsinkielisistä kirjoista, kannattaa kääntyä LL-Centerin puoleen. Ruotsinkielisiä selkokirjoja julkaistaan Suomessa tällä hetkellä vähän, mutta LL-Center vinkkaa myös Ruotsissa julkaistavia kirjoja. Tutustu LL-Centeriin osoitteessa ll-center.fi.