Palkinnon voittaja Sami Virta kuva3

Vuoden selväsanainen 2019, Sami Virta, Lauttasaaren kartanon edustalla. Palkinnon luovutti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Koneen säätiön Selkokieli kansalaistaidoksi -seminaarissa.

Julkaistu: 

Palkinnon voittaja Sami Virta kuva2

Vuoden selväsanainen 2019, Sami Virta, Lauttasaaren kartanon edustalla. Palkinnon luovutti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Koneen säätiön Selkokieli kansalaistaidoksi -seminaarissa.

Julkaistu: 

Vuoden selväsanainen -palkinnon saaneet

Vuoden selväsanainen 2019 -palkinnon voittaja Sami Virta (4. vasemmalta) sekä kunnianmaininnan saaneet: Camilla Lindholm (vasemmalta) ja Ulla Vanhatalo Klaara-tutkimusverkostosta sekä tiedeskeskus Heurekan edustaja (äärimmäisenä oikealla). Keskellä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, joka valitsi palkinnonsaajan esiraadin valitsemista ehdokkaista.

Julkaistu: 

Palkinnon voittaja Sami Virta

Vuoden selväsanainen 2019, Sami Virta, Lauttasaaren kartanon edustalla. Palkinnon luovutti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Koneen säätiön Selkokieli kansalaistaidoksi -seminaarissa.

Julkaistu: 

Sami Virta

Kokemusasiantuntija Sami Virta on Vuoden selväsanainen 2019.

 

 

Julkaistu: 

Selkokielen läpimurto on tosiasia

Monista merkeistä voidaan päätellä, että selkokieli on lyönyt itsensä läpi yhteiskunnassa.

Erityisen hyvin sen huomaa Selkokeskuksen toiminnassa. Palveluidemme kysyntä on viime vuosina noussut aivan uudelle tasolle. Koulutukset selkokielestä ovat herättäneet kiinnostusta, tekstien mukautuksia on tilattu ahkerasti ja monet tahot ovat halunneet lisätä verkkosivujensa ja muun toimintansa saavutettavuutta, missä selkokielellä on ollut oma osansa. Selkokieli-sanaankin törmää monenlaisissa yhteyksissä enemmän kuin ennen.

Syitä hienoon kehitykseen on monia. Selkokieltä tarvitsevia ihmisiä, kuten suomen kieltä opettelevia uusia suomalaisia sekä muistisairaita, on yhä kasvava joukko. Yhdenvertaisen kohtelun, osallisuuden sekä itsemääräämisoikeuden turvaamisen vaatimukset lisäävät selkokielen tarvetta monien vammaisryhmien apuna. Samalla viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden tietoisuus selkokielestä ja sen käytön tarpeellisuudesta ja hyödyistä on lisääntynyt, osittain Selkokeskuksen tiedotustoiminnan ansiosta. 

Kaiken kaikkiaan yhteiskunta koetaan yhä monimutkaisempana rakennelmana, mikä heijastuu viestintään ja kielenkäyttöön. Selkokieli koetaan tavaksi hallita ja hillitä tätä kehitystä.

Meillä Selkokeskuksessa on itsellämmekin syytä paukutella henkseleitämme, jos sellaisia käyttäisimme. Eri tahot ovat kokeneet, että ne ovat Selkokeskuksen palveluiden kautta saaneet apua viestintäänsä ja palveluihinsa, jotta ne puolestaan voivat palvella paremmin kaikkia kohderyhmiään. Hyöty on ollut todellista ja konkreettista.

 

Vastuu jakoon

Kiinnostus selkokieltä kohtaan on lisääntynyt niinkin paljon, että Selkokeskuksen kaltaisen järjestötoimijan rajat vastata kasvavaan tarpeeseen alkavat tulla uhkaavan lähelle. Veikkauksen tuottoihin perustuva rahoitus turvaa Selkokeskuksen perustoiminnan, johon kuuluu Selkosanomien julkaiseminen, selkokielestä tiedottaminen ja osittain selkokielen kehittäminen. Maksullisilla palveluilla voimme tarjota koulutusta ja tuottaa selkokielisiä tekstejä tilaajien tarpeisiin.

Nykyhetken valossa näyttää kuitenkin siltä, että Selkokeskuksen toiminnan rajat ovat lähempänä kuin selkokielen tarpeen rajat. Voidaan olettaa, että esimerkiksi digitaalisia palveluja koskevan direktiivin voimaantulo lisää myös selkokielen tarvetta verkkopalveluissa, samoin selkokielen kohderyhmiin kuuluvien ihmisten määrän kasvu.

Toivottavaa olisikin, että esimerkiksi julkishallinnon toimijat ottaisivat enemmän vastuuta edistää selkokieltä itsenäisesti osana toimintaansa. Selkokeskus olisi mielellään tukemassa kehitystä siihen suuntaan.

Omilla ja koko Kehitysvammaliiton vaikuttamistoimilla Selkokeskus pyrkii myös herättelemään päättäjiä huomaamaan, että kasvava toiminta tarvitsee lisää resursseja. Selkokieli aiotaan nostaa yhdeksi teemaksi lähestyvissä eduskuntavaaleissa.

 

Uutta päin

Uusi vuosi alkaa selkokielen näkökulmasta vauhdikkaasti. Saamme tarkennettua tietoa selkokieltä tarvitsevien ihmisten määrästä, kun uusi tarvearvio valmistuu. Lisäksi selkotoimintaa ohjaava selkokielen neuvottelukunta saa valmiiksi tulevaisuuden toimintaa linjaavan selkokielen strategian. Mukana on aivan uusia avauksia.     

Selkokielen kehittämisessä ajankohtaisia asioita ovat selkokielen jakaminen kolmeen vaikeustasoon sekä selkokielen mittari. Niistä ja muista selkokieleen liittyvistä tuoreista näkemyksistä kerrotaan uudessa teoriakirjassa, joka julkaistaan helmikuussa.  

Selkokeskuksessa kehitetty selkokielen mittari on tarkentanut kuvaa siitä, mitä selkokieli yhtenä suomen kielimuotona oikein on. Helsingin yliopistossa virinnyt kiinnostus selkokieleen tutkimuskohteena tarkentanee lähivuosina kuvaa entisestään.

Lisätietoa tästä kaikesta on luvassa alkuvuonna. Tiedotamme ajankohtaisista asioista esimerkiksi some-kanavien kautta, uutiskirjeissä ja omilla verkkosivuilla. Kannattaa seurata.

Julkaistu: 

Selkokieli keskittyy olennaiseen

Lavean määritelmän mukaan me olemme kaikki erilaisia oppijoita. Kukin oppii yksilöllisesti omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa. Myös kiinnostuksen kohteet – mihin oppiminen suuntautuu – vaihtelee paljon.

Sitten on niitä erilaisia oppijoita, joilla on oppimisessaan erityisiä haasteita. Eri tavoin oppimisvaikeuksisia arvellaan olevan noin 20 % väestöstä ja lukivaikeuksisia noin 10 %! Se on aikamoinen joukko, joiden tarpeita ei vielä oteta tarpeeksi hyvin huomioon arjessa, opinnoissa ja työelämässä.

Oppimisvaikeudella tarkoitetaan haastetta oppimisen tavassa (lukivaikeus, hahmottamisen vaikeus). Potentiaalia oppimiseen on kuitenkin kuten kenellä tahansa, kunhan sopivat keinot ja välineet löytyvät.

Selkokieltä erilaisille oppijoille

Olen viime aikoina pohtinut paljon selkokielen ja selkeän yleiskielen käyttöä erilaisten oppijoiden kohdalla. Yleisesti ajatellaan, että selkokieli on tarpeen eri vammaisryhmille ja kieltä opetteleville, kun taas erilaisille oppijoille selkeä yleiskieli on riittävän ymmärrettävää. Monille ja monissa yhteyksissä niin varmasti onkin, mutta se ei ole koko totuus.

Jos vaikeuksia on esimerkiksi hahmottamisessa tai muistamisessa, oppimista edistää asioiden esittäminen yksi kerrallaan ja yksiselitteisesti.

Vaikean lukivaikeuden takia moni välttää kaikkea lukemista, koska se on yksinkertaisesti raskasta. Myös silloin, kun lukivaikeus on lievempi, selkokieli helpottaa asioimista, ymmärtämistä ja oppimista.

Selkokielinen fiktiivinen kirjallisuus puolestaan voi tarjota monelle lukivaikeuksiselle oikopolun tarinoiden mieltä liikuttavaan maailmaan.

Yksinkertainen on viehättävää

Itsekin – vaikka olen aika tavallinen oppija – kuuntelen ja luen joskus mielelläni selkokieltä. Miten rentouttavaa onkaan väsyneenä lukea vaikka ruokaresepti selkokielellä tai katsella siitä selkokielinen video-ohje. Selkokieli auttaa, kun ajatus harhailee eikä enää yhtään jaksaisi keskittyä. Kun on jatkuvan tietotulvan keskellä ja kognitiivisen kuormituksen kohteena, mahdollisuus saada informaatiota selkokielellä on mielelle lepoa ja virkistystä.

Omalle tekstille myös sokeutuu, eikä sen ymmärrettävyyttä ole helppoa itse arvioida. Hyvä tapa onkin luetuttaa teksti toisella lukijalla – mielellään sellaisella, jolle asiasisältö ei ole tuttua. Silloin teksti yleensä tiivistyy ja samalla asia selkeytyy. Tekstin hiominen helppolukuiseksi ja yksiselitteiseksi on hyvää palvelua ja lukijan huomioon ottamista.

Matemaatikkotuttavani mielestä matematiikan kieli on kaunista. Siinä asiat pyritään esittämään mahdollisimman yksinkertaisesti, mitään olennaista pois jättämättä ja mitään turhaa lisäämättä. Samalla tavalla selkokieli pyrkii ilmaisemaan asiat yksinkertaisesti: kaiken välttämättömän mutta ei mitään tarpeetonta.

Pyrkimys kohti mahdollisimman selkokielistä ilmaisua onkin hyvä harjoitus kirkastaa omaa ajatusta sekä puhuessa että kirjoittaessa – mikä on se ydin, mitä tästä todella haluan sanoa?

 

 

Julkaistu: 

Kuka tarvitsee selkokieltä?

”Selkokieli on hieno ja tärkeä asia”, sanovat monet ihmiset, joiden kanssa juttelen. Osa heistä jatkaa vielä: ”Vaikka minä itse en sitä tarvitse”.

Miksi monet haluavat korostaa, että he eivät tarvitse selkokieltä? Vaikka he ovat juuri kehuneet, että se on oikein hyvä ja tärkeä asia!

Onko niin, että silloin he paljastuisivat jotenkin vähemmän älykkäiksi tai osaaviksi?

Nyt paljastan sinulle salaisuuden: Minä tarvitsen selkokieltä. Ja väitän, että niin saatat sinäkin tarvita. Elämässä tulee vastaan tilanteita, jolloin on mahtavaa, että meillä on jotain niin hienoa kuin selkokieli.

Erään korkeasti koulutetun tuttavani lapsi sairastui aivan odottamatta. Sairauden oireet olivat hurjat. Tuttavani kertoi, että hän meni tilanteessa niin paniikkiin, ettei ymmärtänyt sanaakaan, mitä sairaalassa kerrottiin.

Jos ihminen menettää läheisensä, hän voi olla aivan poissa tolaltaan. Silloin ei pysty käsittämään kuin kaikkein selkeintä informaatiota.

Sairaalasta voi saada esimerkiksi ohjeen, jossa kerrotaan kuolemaan ja hautaamiseen liittyvistä asioista. Sairaalan obduktioavustaja kertoi, että usein ihmiset eivät edes muista saaneensa ohjetta. Yllätys on suuri, kun ohje löytyy laukusta viikko tai kaksi myöhemmin.

Satakunnan sairaanhoitopiiri tykkää selkokielestä ja uskaltaa sen myöntää. Meillä on verkkosivut, joiden sivuista suurin osa on kirjoitettu pelkästään selkokielellä. Vastaavaa tekstiä ei valitettavasti ole lainkaan kapulakielellä, eikä edes yleiskielellä. Moni Satakunnan sairaanhoitopiirin tärkein ja käytetyin potilasohje on myös kirjoitettu selkokielellä. Niistäkään ei ole saatavilla hankalampia kieliversioita.

Satakunnan sairaanhoitopiiri palkittiin vuonna 2015 Vuoden selväsanaisena. Palkintoperusteiden mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta selkokielisen tiedottamisen edistämiseksi on erittäin ansiokasta ja uraauurtavaa.

Jos uskallat tunnustaa, että sinäkin tarvitset tai tykkäät selkokielestä, käy kurkkaamassa Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut: www.satshp.fi.

 

Julkaistu: 

Selkoa sote-uudistukseen!

Lähes viikoittain minulta kysytään:

– Milloin teet selkoversion sotesta? Selitä nyt, mitä sote-uudistus tarkoittaa?

Kysyjät eivät ole perinteisiä selkosuomen tarvitsijoita, vaan tavallisia suomalaisia, suurin osa ikäisiäni (siis yli 60-vuotiaita) maisterisihmisiä.

Vastaan heille:

– Teen sotesta heti selkoversion, kun itsekin ymmärrän sen sisällön, ja kun joku ymmärtää sen minulta tilata.

Sote-uudistusta on tehty jo kymmenisen vuotta. Valmistelua on tehty ministeriöissä ja pari viime vuotta myös maakunnissa, suuressa paineessa ja kovalla kiireellä. Minun on käynyt sääliksi uudistusta tekeviä virkamiehiä, jotka ajoittain öin ja päivin valmistelevat esitystä poliitikoille.

Jos hallitus on päässyt uudistuksesta sopuun, perustuslakivaliokunta on sen kaatanut. Kaiken lisäksi jatkuvasti on noussut esiin merkittäviä yksityiskohtia, joita ei ole osattu ottaa huomioon.

Tästä vellovasta valmistelusta ovat seuranneet sote-kohut: uudestaan ja uudestaan esiin nousee asioita, joissa on lukuisia kysymysmerkkejä. Asiat eivät ole joko valmiita tai käytännön toteutusta tai seurauksia ei tiedetä. Tämän jälkeen virkamiehet ja hallitus selittävät, muuttavat tai peruvat asian.

Tämä, jos mikään, on sekoittanut kansalaiset, jotka seuraavat valmistelua median välityksellä. Monen kohdalla myös kiinnostus koko asiaan on mennyt. Tämä on todella onnetonta, koska kyse on meidän jokaisen arkielämän tärkeimpien palvelujen järjestämisen muutoksesta.

Sote-valmistelu sisältää paljon vaikeita käsitteitä kapitaatioperiaatteesta integraation kautta vallinnanvapauteen. On selvää, että koko uudistuksen selkomukauttaminen on ollut mahdotonta uudistuksen tarkan sisällön puuttumisen vuoksi. Tärkeää olisi kuitenkin ollut jo uudistusprosessin ymmärrettäväksi tekeminen. Vähintä, mitä olisi tarvittu, olisi ollut vaikeiden käsitteiden selittäminen. Täydentyvää sote-sanastoa tarvittaisiin yhä.

Kansalaisten kannalta tärkeää on se, miten potilaan hoitoketjut onnistuvat eli kuinka hyvin integraatiossa onnistutaan. Selkosuomeksi tämä tarkoittaa sitä, miten saamme nopeasti tarvitsemamme palvelut läheltä. Ja sitä, miten me itse ja potilastietomme siirtyvät palvelusta toiseen.

Kaikkien kansalaisten ja etenkin vanhusten ja vammaisten kannalta on tärkeää, miten asiakassuunnitelma toimii käytännössä. Sen varaan lasketaan paljon.

Suomen 18 maakuntaa tulevat vastaamaan sote-palvelujen järjestämisestä. Lokakuussa 2018 äänestämme maakuntiin päättäjät. Poliitikot ovat huolissaan, kiinnostavatko maakuntavaalit äänestäjiä. Huoli on perusteltu.

Kansalaiset ymmärtävät kyllä, että kyse on tavallisen ihmisen elämän tärkeimpien palvelujen järjestämisestä. Mutta siitä juuri kenelläkään ei ole tietoja, mistä tulevat maakuntavaltuutetut itseasiassa päättävät. Ymmärrykseni mukaan maakunnille jää päätösvaltaa mm. siitä, miten laajasti palvelujen valinnanvapautta toteutetaan.

Herätys poliitikot!

Maakuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta. Demokratian toimivuuden perusedellytys on, että kansalaiset saavat ymmärrettävässä muodossa tiedon, mistä vaaleissa valittavat henkilöt päättävät. Ymmärrettävä sote-tiedotus on järkyttävästi myöhässä. Kun sen nyt käynnistätte, älkää unohtako selkokieltä!

Ai, niin. Mitä lyhenne ”sote” onkaan selkosuomeksi? Lyhenne sote tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja päivähoidosta erikoissairaanhoitoon ja kaikkea siltä väliltä.

Pertti Rajala

Julkaistu: 

Minä luen sinulle -kampanja – toiminnallista kielenoppimista parhaimmillaan

Kuvittele seuraavanlainen tilanne: Olet saapunut Suomeen, sinulle uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin. Menet suomen kielen kurssille ja haluat innokkaasti oppia suomea. Harjoittelet ahkerasti kurssilla ja sitten haluat käyttää kieltä myös luokkahuoneen ulkopuolella, tosielämässä.

Menet kahvilaan, ravintolaan tai kauppatorille ja yrität puhua suomea. Keskustelukumppanisi on ystävällinen ja haluaa auttaa sinua. Hän vaihtaa heti kielen englanniksi. Seuraavalla kerralla sama toistuu. Päätät yrittää suomeksi vielä kerran, mutta tällä kertaa keskustelukumppani puhuu todella nopeasti ja vaikeasti etkä ymmärrä mitään. Apua! Mitä pitäisi tehdä?

Tämä kuviteltu tilanne on totta monelle kansainväliselle korkeakouluopiskelijalle, joita olen työssäni suomen kielen opettajana tavannut. Opiskelijat ovat innokkaita ja motivoituneita oppimaan suomea, mutta kohtaavat monenlaisia esteitä, kun he yrittävät käyttää kieltä.

Tämän takia osallistuin Selkokeskuksen ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Minä luen sinulle -kampanjaan. Halusin rohkaista opiskelijoita käyttämään suomea luokkahuoneen ulkopuolella.  Vanhusten tapaaminen oli loistava idea eikä kieltä vaihdettaisi ihan heti englantiin!

Olemme käyneet lukemassa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa Turussa kolme kertaa. Lue tästä arikkelit vierailustamme Turun kaupungin ja yliopiston sivuilta.

Vierailut ovat olleet hienoja ja iloisia kohtaamisia ja tilaisuuksia jakaa elämänkokemuksia. Eräs opiskelija teki vanhuksille lahjaksi origameja, toinen esitteli kuvien avulla kotimaataan. Eräs vanhus luki runojaan ja selitti niiden merkityksiä. Olemme laulaneet yhdessä ja oppineet, miten tervehditään suomeksi, ruotsiksi, kiinaksi ja turkiksi.

Näin eräs opiskelijani kirjoitti kampanjan jälkeen: ”Minä en ymmärrä 100 %, mutta minä ymmärsin, mitä he halusivat sanoa, koska he hymyilivät minulle.” Toinen kirjoitti näin: ”Kampanja oli ihana ja opin paljon.” Pääasia on siis molemminpuolinen halu ymmärtää juttukaveria.

Tällaisten tapaamisten hyödyt ovat sanomattakin selviä. Opiskelija tutustuu suomalaisiin, saa tilaisuuden käyttää suomen kieltä ja tutustuu samalla myös vapaaehtoistoimintaan. Vierailut kurssikaverien kanssa synnyttävät yhteisöllisyyden tunnetta, jonka puuttumisesta moni kansainvälinen opiskelija Suomessa kärsii. Vanhukset pulestaan saavat iloa ja virikettä päiväänsä sekä juttukaverin edes hetkeksi.

Jos opiskelija ei käytä syystä tai toisesta kieltä luokkahuoneen ulkopuolella, kielen kehitys voi pysähtyä. Kun luodaan turvallinen ympäristö kielen harjoitteluun, kielen käyttämisen kynnys todellisissa tilanteissa madaltuu.

Virheitä saa ja pitää tehdä ja väärinymmärryksiä varmasti tulee. Kun oman kielitaidon epätäydellisyyttä ja tilanteiden epävarmuutta oppii sietämään, ahdistus lievenee. Opiskelija huomaa, että selviääkin vuorovaikutustilanteesta kasvojaan menettämättä ja saa itsevarmuutta. Loistavaa!

Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa opetetaan suomea vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille alkeistasolta keskitasolle. Toiminnallisuus on työssämme monin tavoin vahvasti läsnä, vain mielikuvitus on rajana.

Kollegani Päivi Paukku on esimerkiksi vienyt opiskelijoitaan vierailuille alakouluun. Voit lukea vierailuista täältä.  Kohtaamiset ovat olleet todella onnistuneita.

Itse vedän tällä hetkellä Suomipassi-projektia. Projektin ideana on kannustaa alkeistason suomen kielen opiskelijoita käyttämään suomea luokkahuoneen ulkopuolella esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa. Suomipassi toteutettiin fraasivihkon muodossa viime syksynä yhteistyössä Turun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Tänä syksynä Suomipassista on tulossa mobiilisovellus, joka on osa Opiskelijakaupunki Turku -yhteistyötä. Voit lukea lisää Suomipassi-mobiilisovelluksesta sekä yliopiston että Turun kaupungin sivuilta.

Suomipassi-projektin tavoitteena on tukea suomen kielen oppimista, mutta myös tuoda esiin selkokielen tärkeys. Haluamme myös kannustaa kaikkia puhumaan suomea maahanmuuttajille. Hyviä vinkkejä selkosuomen puhumiseen löytyy esimerkiksi Selkokeskuksen sivuilta.

Kannustan myös toteuttamaan toiminnallisuutta omassa työssä. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä oman alueen toimijoihin ja tehdä yhteistyötä. Minä luen sinulle -kampanjassa oli hienoa erityisesti se, että koordinaattori oli mukana auttamassa. On myös tärkeää, että tuntee omat opiskelijansa hyvin: mitä juuri tämä porukan kanssa voisi tehdä ja millä tavalla.

Me kaikki voimme auttaa suomen kielen opiskelijoita puhumalla heille selkosuomea. Tällöin alun kuvitteellisessa tarinassa on hyvä loppu. Helpointa on aloittaa arjen pienillä teoilla. Hymyillään, kun tavataan!

Jenni Laine

jrenie@utu.fi

Julkaistu: