Kannanotot

Selkokirjallisuudesta ei ole varaa leikata senttiäkään (13.11.2023)

Kehitysvammaliitto, selkokielen neuvottelukunta ja selkokirjatyöryhmä vaativat, että kirjastojen ostotukea selkokielisten kirjojen hankkimiseen ei lakkauteta. Vaadimme myös, että selkokirjojen julkaisua edistävästä selkokirjallisuuden valtionavustuksesta ei leikata.

Saamamme tiedon mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan tarkoittavat sitä, että vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki lakkautetaan. Kyseessä on alle miljoonan euron tuki, josta kirjastot ovat käyttäneet merkittävän osan juuri selkokirjojen hankintaan. Leikkaus pienentää kirjastojen selkokirjavalikoimia ja samalla vähentää selkokirjojen julkaisua radikaalisti. Tällöin kaikista heikoimpien lukijoiden mahdollisuus lukea sekä oikeus päästä osalliseksi kulttuurista ja kehittää omaa lukutaitoaan heikentyvät.

Selkokielisiä kirjoja lukevat pääasiassa henkilöt, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Selkokirjat ovat myös keino vastata nuorten heikentyvään lukutaitoon ja -intoon, ja niiden tarve kasvaa kaiken aikaa. Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä, joka on yleiskieltä helpompi kielimuoto.

Selkokirjojen hankkimista ja julkaisua täytyy tukea

Selkokieltä tarvitsevat lukijat eivät välttämättä osaa etsiä itselleen sopivaa luettavaa tai heillä ei ole mahdollisuutta ostaa kirjoja. Siksi kirjastoilla on merkittävä rooli lukemisen mahdollistajina ja sopivien kirjojen suosittelijoina. Ilman ostotukea kirjastojen selkokirjakokoelmat kuitenkin pienenevät. Leikkaus iskee myös selkokirjojen julkaisijoihin, jotka ovat usein pieniä kustantamoita ja joiden keskeisiä asiakkaita kirjastot ovat. Yhdeksälle kustantajalle lähettämässämme kyselyssä seitsemän arvioi selkokirjatuotantonsa vähenevän paljon, jos ostotuki poistetaan. Kustantajien mukaan ostotuella on suuri merkitys myös selkokirjojen kustantamisen houkuttelevuuteen.

Toinen tärkeä tukimuoto on selkokirjallisuuden valtionavustus, joka on pysynyt 145 000 eurossa vuodesta 2018, vaikka kiinnostus selkokirjojen tekemiseen kasvaa kaiken aikaa. Selkokeskuksen yhteydessä toimiva selkokirjatyöryhmä jakaa OKM:n delegoiman avustuksen selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille vuosittain. Jos avustusta ei myönnettäisi, kyselyn mukaan viidennes kustantajista ei voisi enää julkaista selkokirjoja lainkaan ja loppujen selkokirjatuotanto vähenisi paljon. Jotta heikoimpien lukijoiden lukumahdollisuudet voidaan turvata, selkokirjallisuuden valtionavustus täytyy säilyttää myös jatkossa.

Lukemisen tasa-arvo täytyy turvata

Jos hallitus haluaa pitää kiinni talousarvioesityksensä Taide ja kulttuuri -osion tavoitteista, se edistää selkokirjallisuuden julkaisua myös jatkossa. Osiossa esitetään kolme OKM:n kulttuuripolitiikan strategia 2025:n mukaista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta. Yhden tavoitteen mukaan ”Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat”. Ostotuen leikkaus päinvastoin heikentäisi selkokieltä tarvitsevien lukijoiden osallisuutta ja osallistumista. Lisäksi se vaikeuttaisi kansallisen lukutaitostrategian toteuttamista, sillä Suomesta on mahdotonta tehdä maailman monilukutaitoisinta maata vuoteen 2030 mennessä, jos heikosti lukeville ei pystytä tarjoamaan laadukasta selkokirjallisuutta.

Vaadimme lukemisen tasa-arvon edistämiseksi ja heikoimpien lukijoiden osallisuuden tukemiseksi seuraavia asioita:

  1. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea ei lakkauteta.
  2. Selkokirjallisuuden valtionavustus pidetään vähintään vuoden 2023 tasolla.

Kannanoton allekirjoittajat

Kehitysvammaliiton puolesta

Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto

Ella Airaksinen
asiantuntija, selkokirjatyöryhmän sihteeri
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliitto edistää kehitys- ja puhevammaisten ihmisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.

Selkokielen neuvottelukunnan ja selkokirjatyöryhmän puolesta

Ulla Tiililä
erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Kotimaisten kielten keskus

Selkokielen neuvottelukunta ohjaa ja edistää selkotoimintaa Suomessa. Neuvottelukunnassa on yli 60 tahoa, mm. valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja ja median edustajia.

Riikka Törnroos
selkokirjatyöryhmän puheenjohtaja

Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä päättää selkokirjallisuuden valtionavustuksen jakamisesta kirjojen tekijöille ja myöntää selkotunnuksia. Ryhmässä on kymmenen jäsentä.

Lisää tietoa

Ella Airaksinen
ella.airaksinen (ät) kvl.fi
p. 050 309 8466

Kotuksen tärkeät kielipalvelut on turvattava (21.12.2022)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut, että Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen toiminnot hajautettaisiin eri paikkoihin osana sivistyshallinnon virastorakenteen uudistusta. Jos ehdotus toteutuu, Kotuksen kaikille suomalaisille tärkeät kielipalvelut pirstoutuvat. Sillä on vaikutusta Kotuksen toimintaan, kuten selkeän kielen edistämiseen, johon jo nyt Kotuksessa on niukat resurssit. Samalla sen vaikutukset ulottuvat myös selkokieleen, jota Kotus on edistänyt yhdessä Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen kanssa. Selkokeskus esittää huolensa Kotuksen toiminnan ja palveluiden turvaamisesta.

Kotus tarjoaa suomalaisille tärkeitä kielipalveluita, kuten kielineuvontaa sekä apua ja tukea hyvän ja selkeän virkakielen tuottamiseen. Yhä suuremmalle osalle väestöstä suomi ei ole äidinkieli, mikä lisää tarvetta käyttää sekä selkeää kieltä että selkokieltä julkisissa palveluissa. Osalla väestöstä on kielellisiä erityisvaikeuksia, joiden vuoksi heidän on vaikeaa asioida viranomaisten kanssa etenkin digitaalisissa palveluissa. Saavutettavien digitaalisten palveluiden yhdeksi ongelmakohdaksi onkin tunnistettu juuri palveluiden liian vaikea kieli. Miten toteutuvat kaikkien suomalaisten kielelliset oikeudet ja mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa, jos palveluiden kielen ymmärrettävyyteen ei kiinnitetä huomiota?

Kotuksen toimintaa on jo vuosikausien ajan supistettu ja sen rahoitusta vähennetty. Muualle lähteneiden ja eläkkeelle jääneiden työntekijöiden tilalle ei juuri ole voitu palkata uusia henkilöitä. Erityisosaamista vaativat aihealueet, kuten selkeän kielen kehittäminen, voivat vähitellen kadota Kotuksesta henkilöstön vähenemisen myötä kokonaan pois. Tulevina vuosina Kotuksen palveluita tarvitaan yhä enemmän ja monipuolisemmin, mutta millä resursseilla niitä tuotetaan?

Hajauttaminen vaikuttaa myös kieliviranomaisen näkyvyyteen, uskottavuuteen ja arvostukseen, jotka ovat perinteisesti olleet Suomessa korkealla. Jonkun on pidettävä huolta suomen kielestä, jotta se säilyy elinvoimaisena, ja tuolla taholla on oltava riittävät valtuudet ja asema tähän tehtävään. Selkeä kieli on myös demokratian ja kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen edellytys. Selkokeskus on erityisesti huolestunut siitä, miten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kielelliset oikeudet turvataan, jos kieliviranomaisen toimintaresursseja ei paranneta.

Kehitysvammaliitto edistää kehitys- ja puhevammaisten ihmisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa, kehittää palveluja sekä edistää alan tutkimusta. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.

Susanna Hintsala                                                    
toiminnanjohtaja                                                   
Kehitysvammaliitto

Leealaura Leskelä
kehittämispäällikkö
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto

Jokaisen oikeus lukemiseen on turvattava (14.10.2021)

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki poistetaan ja selkokirjallisuuden valtionavustusta leikataan. Ehdotus on ristiriidassa lukutaitotyön kanssa ja heikentää yhdenvertaisuutta. Muutos tarkoittaisi sitä, että selkokirjojen tarjonta kaventuisi ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten mahdollisuus lukea heikentyisi. Kehitysvammaliitto vaatii yhdessä selkokielen neuvottelukunnan ja selkokirjatyöryhmän kanssa ehdotuksen uudelleen tarkastelua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkisti 12.10.2021 ehdotuksen siitä, millaisia leikkauksia rahapelien tuoton väheneminen aiheuttaa. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukeen ja selkokirjallisuuden valtionavustukseen. Molemmilla on suuri vaikutus selkokirjojen tarjontaan ja sitä kautta selkokieltä tarvitsevien ihmisten mahdollisuuteen saada tietoa ymmärrettävällä tavalla, edistää lukutaitoaan ja nauttia kirjallisuudesta.

Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Selkokieli on selkeää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.

Ostotuen lopettaminen heikentää selkokirjatarjontaa

OKM:n ehdotuksessa vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki lopetetaan kokonaan. Tuen avulla kirjastot ovat hankkineet kokoelmiinsa muun muassa selkokielistä kirjallisuutta. Selkokirjoja julkaisee Suomessa aktiivisesti muutama pienkustantamo, ja kirjastot ovat niiden keskeisiä asiakkaita. Jos kirjastot lakkaavat hankkimasta selkokirjoja, tämä vaikuttaa suoraan siihen, minkä verran selkokirjoja Suomessa kustannetaan.

Ostotuen lakkauttaminen heikentäisi selkokieltä tarvitsevien ihmisten lukemisen mahdollisuuksia. Monille kirjojen ostaminen ei ole mahdollista. Kirjastoilla ja kirjastoalan ammattilaisilla on iso merkitys lukutaidon ja lukemisen kulttuurin ylläpitäjinä ja mahdollistajina.

Valtionavustuksen leikkaaminen vaikeuttaa selkokirjallisuuden edistämistä

Selkokirjojen julkaisemista tuetaan Suomessa OKM:n myöntämällä selkokirjallisuuden valtionavustuksella. Suurin osa avustuksesta jaetaan apurahoina selkokirjojen tekijöille, osa käytetään selkokirjoista tiedottamiseen. Ilman avustusta selkokirjallisuutta julkaistaisiin vähän tai ei lainkaan.

Avustussumma on pysynyt samana vuodesta 2018, vaikka hakemusten määrä on ollut kasvussa. Nyt OKM on esittänyt, että selkokirjallisuuden valtionavustuksesta leikataan 22 000 euroa (15 % nykyisestä avustuksesta). Leikkaus vaikuttaa suoraan selkokirjojen julkaisemiseen, selkokirjallisuuden edistämiseen ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksiin lukea.

Selkokirjat ovat konkreettinen tapa vaikuttaa lukutaitoon

Ehdotuksessa esitettyjä leikkauksia on tarkasteltava uudelleen ja arvioitava niiden vaikutusta heikoimmassa asemassa oleviin lukijoihin ja suhdetta lukutaitotyön suuntaviivoihin.

Vaadimme yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osallisuuden tukemiseksi seuraavia asioita:

  1. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukea ei lakkauteta.
  2. Selkokirjallisuuden valtionavustus pidetään vähintään vuoden 2021 tasolla.

Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliitto edistää kehitys- ja puhevammaisten ihmisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa, kehittää palveluja sekä edistää alan tutkimusta. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.

Selkokielen neuvottelukunta ja selkokirjatyöryhmä

Selkokielen neuvottelukunta ohjaa ja edistää selkotoimintaa Suomessa. Neuvottelukunnassa on edustettuna 50 organisaatiota: valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja median edustaja. Lisätietoa selkokielen neuvottelukunnasta.

Selkokeskuksen yhteydessä toimiva selkokirjatyöryhmä tekee päätökset OKM:n delegoiman selkokirjallisuuden valtionavustuksen jakamisesta ja myöntää kirjoille selkotunnuksen. Ryhmässä on kymmenen jäsentä. Lisätietoa selkokirjatyöryhmästä.

Kehitysvammaliiton puolesta

Susanna Hintsala

toiminnanjohtaja

Kehitysvammaliitto

Henna Kara

erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan sihteeri

Selkokeskus, Kehitysvammaliitto

 

Selkokielen neuvottelukunnan ja selkokirjatyöryhmän puolesta

Ulla Tiililä

erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja

Kotimaisten kielten keskus

 

Marjo Heiskanen

kirjailija, selkokirjatyöryhmän puheenjohtaja

Lisätiedot

Henna Kara

erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan sihteeri

Selkokeskus, Kehitysvammaliitto

henna.kara@kvl.fi

puh. 050 3737 556

 

Miinukka Tuominen-Hakoila

vaikuttamistoiminnan päällikkö

Kehitysvammaliitto

miinukka.tuominen-hakoila@kvl.fi

puh. 040 705 8256

 

Poikkeustilanteessa tarvitaan selkokielistä viestintää (8.5.2020)

Selkokielen neuvottelukunta vaatii viranomaisille ja kunnille lisää resursseja selkokieliseen viestintään. Ymmärrettävät ohjeet ovat elintärkeitä ihmisten terveydelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Ketään ei ole varaa jättää tiedon ulkopuolelle.

Koronaviruksesta on seurannut poikkeuksellisen suuri määrä uutta tietoa, ohjeita ja suosituksia. Pandemiasta selviäminen edellyttää, että mahdollisimman moni ymmärtää yhteiset ohjeet ja pystyy noudattamaan niitä. Tilanne on haastava erityisesti niille ihmisille, joiden on vaikea käsitellä suuria tietomääriä, ymmärtää ohjeiden monimutkaista kieltä ja soveltaa uutta tietoa arkielämään. He tarvitsevat ymmärtämisen avuksi selkokieltä.

Suomessa 11-14 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Selkokieli on hyvää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Moni selkokielen tarvitsija kuuluu koronaviruksen riskiryhmään.

Selkokielisen viestinnän tarpeesta kertovat myös kevään aikana huomattavasti kasvaneet kävijämäärät selkokielisissä verkkopalveluissa. Esimerkiksi kriisin alkuvaiheessa Selkosanomien verkkolehdessä kävijämäärä kasvoi kaksinkertaiseksi ja Kelan selkokielisillä sivuilla kävijöitä oli 60 % enemmän kuin normaalisti. THL:n selkokielisellä koronavirussivulla on vieraillut kevään aikana yli 50 000 kävijää.

Selkokielistä viestintää ei kuitenkaan voi jättää vain joidenkin aktiivisten toimijoiden varaan. Selkokielen neuvottelukunta vaatii viranomaisille ja kunnille lisää resursseja selkokieliseen viestintään.

1) Viranomaisten ja kuntien täytyy kertoa pandemiaohjeista ja -käytännöistä selkokielellä

Selkokielistä tietoa täytyy tarjota asioista, jotka koskevat kaikkia kansalaisia ja jotka ovat selkokielen tarvitsijoiden arjessa olennaisia. Selkokielistä tietoa on tärkeää tarjota verkkosivujen lisäksi myös muualla: televisiossa, tiedotustilaisuuksissa, asiakaspalvelussa, terveydenhuollossa ja muissa kasvokkaisissa kohtaamisissa.

2) Selkokielen täytyy olla pysyvä osa viestintää

Viranomaisilla ja kunnilla täytyy olla osaamista ja resursseja selkokieliseen viestintään myös tulevaisuudessa. Selkokieltä tarvitaan myös seuraavissa kriiseissä ja muissa tilanteissa, kun kerrotaan kaikkien elämään vaikuttavista asioista.

Tämä tarkoittaa pitkäjänteistä työtä selkokielen puolesta: esimerkiksi selkokielen koulutusta eri alojen ammattilaisille sekä selkokielen huomioimista budjeteissa, viestintäsuunnitelmissa ja rekrytoinneissa.

Viime kädessä kyse on myös siitä, että selkokielen asemaa täytyy vahvistaa lainsäädännöllä. Se on paras keino varmistaa, että selkokieltä tarvitsevien ihmisten oikeus tiedonsaantiin toteutuu.

Selkokielen neuvottelukunta

Selkokielen neuvottelukunta ohjaa ja edistää selkotoimintaa Suomessa. Neuvottelukunnassa on edustettuna 50 organisaatiota: valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja median edustaja. Lisätietoa selkokielen neuvottelukunnasta.

Lisätiedot

Henna Kara
erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan sihteeri
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto
henna.kara@kvl.fi
puh. 050 3737 556

Miinukka Tuominen-Hakoila
vaikuttamistoiminnan päällikkö
Kehitysvammaliitto
miinukka.tuominen-hakoila@kvl.fi
puh. 040 705 8256

Ulla Tiililä
erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Kotimaisten kielten keskus
ulla.tiilila@kotus.fi
puh. 0295 333 294

Tiedon saavutettavuudessa on kyse muustakin kuin tekniikasta (12.10.2017)

– Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto saavutettavuusdirektiivin toimeenpanoon Suomessa

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) verkkopalvelujen saavutettavuudesta antaa hyvän pohjan sille, miten tehdään esteetöntä verkkopalvelua, mutta se ei kata kognitiivisen eli tiedollisen saavutettavuuden aluetta kovinkaan laajasti. Vaarana on, että osallistavien digipalveluiden sijaan kehittyykin eriarvoisuutta lisäävää toimintaa, kun verkkopalveluiden toiminnot ja niissä käytetty kieli ovat vaikeasti ymmärrettävissä.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan:

Kannanotto saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon valmisteluun Suomessa_2017 (pdf)

Selkokeskuksen teesit digiloikkaan ja saavutettavuuskeskusteluun (8.6.2017)

Selkokeskus nostaa esille seuraavia kohtia, joissa tulisi huomioida selkokielisen viestinnän ja palvelun velvoita julkishallinnossa sekä myös kaupallisten toimijoiden keskuudessa silloin, kun ne hoitavat julkisia hallinto- ja palvelutehtäviä:

1. Kaikkien kansalaisten palvelut selkokielisiksi. Digitaaliset kansalaispalvelut on toteutettava selkokielisinä tai niistä on tehtävä selkokielinen versio, jos palvelu on tarkoitettu jokaisen suomalaisen käyttöön. Tällaisia kaikille yhteisiä palveluita ovat esimerkiksi terveyspalvelut ja tuleva suomi.fi-palvelu. Lisäksi laajennus pankkisektorin toimijoihin on tärkeä, sillä niiden tuottamat palvelut (tili, tunnistautuminen) ovat nyky-yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeitä, ja niiden ulkopuolelle jääminen eriarvoistavaa.

2. Erityisryhmille suunnatut palvelut selkokielisiksi. Verkkopalvelusta on tehtävä selkokielinen, jos se on suunnattu ihmisille, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi vanhusryhmille, vammaisille henkilöille ja maahanmuuttajille suunnatut digitaaliset palvelut.

3. Selkokielellä palvelut, joita tarjotaan vain sähköisessä muodossa. Verkkopalvelu on toteutettava selkokielisenä tai siitä on tarjottava myös selkokielinen versio, jos sitä ei jatkossa voi saada muussa muodossa kuin digitaalisesti.

Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto selkokielisestä viestinnästä järjestöissä (29.9.2016)

Selkokielen neuvottelukunta kantaa huolta selkokieltä tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksista saada tietoa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Järjestöt tuntevat hyvin selkokieltä tarvitsevien ihmisten toiveita ja tarpeita. Järjestöillä on myös parhaat mahdollisuudet tavoittaa selkokieltä tarvitsevat jäsenensä tehokkaasti omien kanaviensa kautta. Siksi toivomme, että järjestöt alkavat nykyistä enemmän tuottaa selkokielistä tiedotusta omille jäsenilleen.

Mitä järjestöt voivat tehdä?

Selkokieltä tarvitseville ihmisille julkaistaan Suomessa selkokielisiä aineistoja painettuna ja verkossa. Niitä on kuitenkin edelleen liian vähän tarpeeseen nähden. Siksi pyydämme teitä miettimään,

  • onko teidän järjestönne toiminnassa mukana ihmisiä, joille yleiskieli on liian vaikeaa
  • onko teillä tarvetta julkaista selkokielistä tiedotusmateriaalia
  • tarvitsetteko tietoa selkokirjoittamisesta, selkokielen puhumisesta tai selkojulkaisun tekemisestä.

Lue kannanotto kokonaan: lataa ja tulosta kannanotto (pdf)

Lisätietoja:

Henna Kara
erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan sihteeri
henna.kara@kvl.fi
puh. 050 3737 556

Lue lisää

Julkaistu: