Selkokielen neuvottelukunta

Selkotoimintaa ohjaa, ideoi ja koordinoi Suomessa selkokielen neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 2000 lähtien.

Neuvottelukunnassa on edustettuna valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja medioita, jotka haluavat olla mukana ohjaamassa ja edistämässä selkokielen asemaa yhteiskunnassa.

Uusia jäseniä neuvottelukuntaan voi ehdottaa neuvottelukunnan sihteerille Leealaura Leskelälle, leealaura.leskela(at)kvl.fi.

Neuvottelukunnan tehtävät

Selkokielen neuvottelukunta

  • seuraa selkotoiminnan kehittymistä Suomessa
  • tekee aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on parantaa selkokielen asemaa yhteiskunnassa ja lisätä selkoaineistojen julkaisua
  • toimii yhteistyöverkostona
  • osallistuu erilaisten selkoaineistojen jakeluun ja niistä tiedottamiseen.

Neuvottelukunnan työn tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja ehkäistä päällekkäistä toimintaa selkokielen edistämisessä.

Neuvottelukunnan toiminta

Neuvottelukunnan toimikausi kestää kaksi vuotta. Edustajataho nimeää jäsenen ja varajäsenen yhdeksi toimikaudeksi ja vastaa jäsenten matka- ja kokouskuluista.

Neuvottelukunta kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään yleensä pääkaupunkiseudulla, mutta toisinaan myös muualla Suomessa. Edustajatahot voivat kutsua neuvottelukunnan pitämään kokousta omiin tiloihinsa ja samalla esitellä omaa toimintaansa muille neuvottelukunnan edustajille.

Opintomatkat ja tapahtumat

Selkokielen neuvottelukunta tekee opintomatkoja kotimaahan tai ulkomaille. Opintomatkoja tehdään kohteisiin, joissa on selkokielen kannalta uutta ja kiinnostavaa toimintaa. Selkokeskus valmistelee matkan ohjelman. Edustajan taustataho päättää edustajansa osallistumisesta opintomatkaan sekä maksaa kulut.

Neuvottelukunta on myös mukana järjestämässä erilaisia selkokieleen liittyviä tapahtumia ja seminaareja. Edustajat voivat osallistua niihin halutessaan.

Edustajatahot toimikautena 2018–2019

Toimikaudella 2018–2019 neuvottelukuntaan oli nimennyt edustajansa 52 tahoa. Edustustahot jakautuivat seuraavasti:

  • järjestöt ja säätiöt 32
  • viranomaiset 10
  • yliopistot, ammattikorkeakoulut ja oppilaitokset 9
  • media 1

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Ulla Tiililä, Kotimaisten kielten keskus, ja varapuheenjohtajana Sarianna Reinikainen, Erilaisten oppijoiden liitto. Neuvottelukunnan sihteeri on Leealaura Leskelä, Selkokeskus.

Neuvottelukunnan jäsenet

Jäsenet 2019:

Aivoliitto

Ammattiopisto Live

Aspa-säätiö

Autismiliitto

Axxell, Monikulttuurisuuskeskus

Celia-kirjasto

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Diakonissalaitoksen säätiö

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU

Erilaisten oppijoiden liitto

FDUV/LL-Center

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Helsingin aikuisopisto / toimihenkilöjärjestöjen opintoliitto

Helsingin seudun erilaiset oppijat

Helsingin yliopisto / nykykielten laitos

Helsingin yliopisto / suomen kielen laitos

Helsingin kaupunki / Infopankki

Jyväskylän yliopisto / kasvatustieteiden laitos

Kansalaisopistojen liitto

Kansanvalistusseura

Kehitysvammaisten Tukiliitto

Kehitysvammaliitto/Opike

Kehitysvammaliitto/Papunet

Kehitysvammatuki 57

Kela

Kirkkohallitus

Kotimaisten kielten keskus

Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kulttuuria kaikille -palvelu

Kuntoutussäätiö

Kuurojen Liitto

Kuurosokeat

Kynnys ry

Luetaan yhdessä -verkosto

Mielenterveyden keskusliitto

Moniheli

Niilo Mäki Instituutti

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Siirtolaisinstituutti

Stadin aikuisopisto

Suomen kirjastoseura

Suomi-Seura

Tampereen yliopisto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos /viestintä

Turun kristillinen opisto

Työväen sivistysliitto TSL

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto

Vanhustyön keskusliitto

Verohallinto

Väestöliitto

Yleisradio Oy

Äidinkielen opettajain liitto

 

 

 

Julkaistu: