Selkokielen neuvottelukunta

Selkotoimintaa ohjaa, ideoi ja koordinoi Suomessa selkokielen neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 2000 lähtien.

Neuvottelukunnassa on edustettuna valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja medioita, jotka haluavat olla mukana ohjaamassa ja edistämässä selkokielen asemaa yhteiskunnassa.

Uusia jäseniä neuvottelukuntaan voi ehdottaa neuvottelukunnan sihteerille Raisa Rintamäelle, raisa.rintamaki@kvl.fi.

Neuvottelukunnan tehtävät

Selkokielen neuvottelukunta

  • seuraa selkotoiminnan kehittymistä Suomessa
  • tekee aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on parantaa selkokielen asemaa yhteiskunnassa ja lisätä selkoaineistojen julkaisua
  • toimii yhteistyöverkostona
  • osallistuu erilaisten selkoaineistojen jakeluun ja niistä tiedottamiseen.

Neuvottelukunnan työn tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja ehkäistä päällekkäistä toimintaa selkokielen edistämisessä.

Neuvottelukunnan toiminta

Neuvottelukunnan toimikausi kestää kaksi vuotta. Edustajataho nimeää jäsenen ja varajäsenen yhdeksi toimikaudeksi ja vastaa jäsenten matka- ja kokouskuluista.

Neuvottelukunta kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään yleensä pääkaupunkiseudulla, mutta toisinaan myös muualla Suomessa. Edustajatahot voivat kutsua neuvottelukunnan pitämään kokousta omiin tiloihinsa ja samalla esitellä omaa toimintaansa muille neuvottelukunnan edustajille.

Opintomatkat ja tapahtumat

Selkokielen neuvottelukunta tekee opintomatkoja kotimaahan tai ulkomaille. Opintomatkoja tehdään kohteisiin, joissa on selkokielen kannalta uutta ja kiinnostavaa toimintaa. Selkokeskus valmistelee matkan ohjelman. Edustajan taustataho päättää edustajansa osallistumisesta opintomatkaan sekä maksaa kulut.

Neuvottelukunta on myös mukana järjestämässä erilaisia selkokieleen liittyviä tapahtumia ja seminaareja. Edustajat voivat osallistua niihin halutessaan.

Edustajatahot toimikautena 2020–2021

Toimikaudella 2020–2021 neuvottelukuntaan on toistaiseksi nimennyt edustajansa 51 tahoa. Edustustahot jakautuivat seuraavasti:

  • järjestöt ja säätiöt 32
  • viranomaiset 10
  • yliopistot, ammattikorkeakoulut ja oppilaitokset 8
  • media 1

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta ja varapuheenjohtajana Sarianna Reinikainen Erilaisten oppijoiden liitosta. Neuvottelukunnan sihteeri on Raisa Rintamäki Selkokeskuksesta.

Neuvottelukunnan jäsenet 2020

Aivoliitto

Ammattiopisto Live

Aspa-säätiö

Autismiliitto

Axxell, Monikulttuurisuuskeskus

Celia-kirjasto

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Diakonissalaitoksen säätiö

Ehkäisevä päihdetyö EHYT

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU

Erilaisten oppijoiden liitto

FDUV/LL-Center

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu

Helsingin aikuisopisto

Helsingin seudun erilaiset oppijat

Helsingin yliopisto / humanistinen tiedekunta

Helsingin kaupunki / InfoFinland

Kansalaisopistojen liitto

Kansanvalistusseura

Kehitysvammaisten Tukiliitto

Kehitysvammaliitto/Opike

Kehitysvammaliitto/Papunet

Kehitysvammatuki 57

Kela

Kirkkohallitus

Kotimaisten kielten keskus

Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kulttuuria kaikille -palvelu

Kuntoutussäätiö

Kuurojen Liitto

Kuurosokeat

Kynnys ry

Luetaan yhdessä -verkosto

Mielenterveyden keskusliitto

Moniheli

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Siirtolaisinstituutti

Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Suomen kirjastoseura

Suomi-Seura

Tampereen yliopisto / viestintätieteiden yksikkö ja kielten yksikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / hyvinvointiosasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / viestintä

Turun kristillinen opisto

Työväen sivistysliitto TSL

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli

Vanhustyön keskusliitto

Verohallinto

Yleisradio

Äidinkielen opettajain liitto

 

Julkaistu: