Kannanotot

Selkokielen neuvottelukunta ottaa kantaa ja tekee aloitteita, joiden tavoitteena on parantaa selkokielen asemaa yhteiskunnassa sekä lisätä selkoaineistojen julkaisua.

Tiedon saavutettavuudessa on kyse muustakin kuin tekniikasta (12.10.2017)

–Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto saavutettavuusdirektiivin toimeenpanoon Suomessa

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) verkkopalvelujen saavutettavuudesta antaa hyvän pohjan sille, miten tehdään esteetöntä verkkopalvelua, mutta se ei kata kognitiivisen eli tiedollisen saavutettavuuden aluetta kovinkaan laajasti. Vaarana on, että osallistavien digipalveluiden sijaan kehittyykin eriarvoisuutta lisäävää toimintaa, kun verkkopalveluiden toiminnot ja niissä käytetty kieli ovat vaikeasti ymmärrettävissä.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan:

Kannanotto saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon valmisteluun Suomessa_2017 (pdf)

Selkokeskuksen teesit digiloikkaan ja saavutettavuuskeskusteluun (8.6.2017)

Selkokeskus nostaa esille seuraavia kohtia, joissa tulisi huomioida selkokielisen viestinnän ja palvelun velvoita julkishallinnossa sekä myös kaupallisten toimijoiden keskuudessa silloin, kun ne hoitavat julkisia hallinto- ja palvelutehtäviä:

  1. Kaikkien kansalaisten palvelut selkokielisiksi. Digitaaliset kansalaispalvelut on toteutettava selkokielisinä tai niistä on tehtävä selkokielinen versio, jos palvelu on tarkoitettu jokaisen suomalaisen käyttöön. Tällaisia kaikille yhteisiä palveluita ovat esimerkiksi terveyspalvelut ja tuleva suomi.fi-palvelu. Lisäksi laajennus pankkisektorin toimijoihin on tärkeä, sillä niiden tuottamat palvelut (tili, tunnistautuminen) ovat nyky-yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeitä, ja niiden ulkopuolelle jääminen eriarvoistavaa.
  2. Erityisryhmille suunnatut palvelut selkokielisiksi. Verkkopalvelusta on tehtävä selkokielinen, jos se on suunnattu ihmisille, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi vanhusryhmille, vammaisille henkilöille ja maahanmuuttajille suunnatut digitaaliset palvelut.
  3. Selkokielellä palvelut, joita tarjotaan vain sähköisessä muodossa. Verkkopalvelu on toteutettava selkokielisenä tai siitä on tarjottava myös selkokielinen versio, jos sitä ei jatkossa voi saada muussa muodossa kuin digitaalisesti.

Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto selkokielisestä viestinnästä järjestöissä (29.9.2016)

Selkokielen neuvottelukunta kantaa huolta selkokieltä tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksista saada tietoa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Järjestöt tuntevat hyvin selkokieltä tarvitsevien ihmisten toiveita ja tarpeita. Järjestöillä on myös parhaat mahdollisuudet tavoittaa selkokieltä tarvitsevat jäsenensä tehokkaasti omien kanaviensa kautta. Siksi toivomme, että järjestöt alkavat nykyistä enemmän tuottaa selkokielistä tiedotusta omille jäsenilleen.

Mitä järjestöt voivat tehdä?

Selkokieltä tarvitseville ihmisille julkaistaan Suomessa selkokielisiä aineistoja painettuna ja verkossa. Niitä on kuitenkin edelleen liian vähän tarpeeseen nähden. Siksi pyydämme teitä miettimään,

  • onko teidän järjestönne toiminnassa mukana ihmisiä, joille yleiskieli on liian vaikeaa
  • onko teillä tarvetta julkaista selkokielistä tiedotusmateriaalia
  • tarvitsetteko tietoa selkokirjoittamisesta, selkokielen puhumisesta tai selkojulkaisun tekemisestä.

Lue kannanotto kokonaan: lataa ja tulosta kannanotto (pdf)

Lisätietoja:

Leealaura Leskelä
selkokielen neuvottelukunnan sihteeri, Selkokeskuksen kehittämispäällikkö
Puh. 040 717 1971
leealaura.leskela(at)kvl.fi, www.selkokeskus.fi

Julkaistu: