Selkokirjan tekemisen prosessi

Selkokirjan tekemisen prosessi etenee monilta osin samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin kirjan. Tässä ohjeessa kerrotaan yleisellä tasolla, mitä erityispiirteitä selkokirjaprosessiin liittyy. Aloittelevalle selkokirjailijalle ja -mukauttajalle on tarkempia ohjeita Haluatko selkokirjailijaksi -sivulla.

Kirjaprosessin kokonaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, onko kirja kirjoitettu suoraan selkokielellä vai mukautus, jonka tekemiseen pitää hankkia luvat mukautettavan teoksen tekijänoikeuksien haltijoilta.

Prosessin aikatauluttamisessa on hyvä huomioida, hakevatko kirjan tekijät selkokirjallisuuden valtionavustusta. Haku on auki kerran vuodessa 31.12.–31.1. välisenä aikana. Avustusta ei voi hakea jo ilmestyneelle teokselle. Valtionavustuksen hakemisesta on omat ohjeensa ja prosessikuvauksensa myöhemmin tällä sivulla.

Koko selkokirjaprosessi tiivistetysti:

Idea selkokirjasta: selkokirjan tekijä ottaa yhteyttä kustantajaan tai kustantaja tekijään.
Kirjan tekijät miettivät, aikovatko hakea apurahoja kirjan tekemiseen.
Jos kyseessä on mukautus, kustantaja pyytää luvan mukautettavan teoksen tekijänoikeuksien haltijoilta ja keskustelee heidän kanssaan.
Kirjan tekijät miettivät, tuleeko kirjaan kuvitusta. Kustantaja pyytää tarvittaessa luvan mukautettavan teoksen kuvien käyttämiseen tai muokkaamiseen.
Kustantaja tekee kirjallisen sopimuksen jokaisen osapuolen kanssa.
Kustantaja suunnittelee kirjan markkinointia ja levitystä oikealle yleisölle, kuten kouluille ja kirjastoille.
Kirjan tekijät työstävät käsikirjoitusta, taittoa ja kuvia.
Kustantaja hakee selkotunnusta, kun taittoversio on melko valmis. Hakuun on varattava noin kuukausi.
Kirjan viimeistely, mahdollinen painatus ja julkaisu.

Prosessin aloitus

Selkokirjaprosessin käynnistää yleensä selkokirjailija, selkomukauttaja tai kustantaja. Useimmiten selkokirjailija tai -mukauttaja ottaa yhteyttä kustantajaan kirjaideansa kanssa. Toisinaan kustantajalla on mielessä, että se haluaa julkaista jostakin teoksesta selkomukautuksen tai tilata suoraan selkokielellä kirjoitetun kirjan tietystä aiheesta. On myös mahdollista, että aloite tulee kirjailijalta tai kääntäjältä, joka toivoisi, että hänen kirjoittamastaan tai kääntämästään teoksesta tehtäisiin selkomukautus.

Selkokirjan kirjoittaja tarvitsee kustannustoimittajan tukea samalla tavalla kuin minkä tahansa muun kirjan kirjoittaja. On tärkeää, että kustannustoimittaja on perehtynyt selkokirjoittamisen ja -taiton periaatteisiin, jotta kirjasta tulee mahdollisimman laadukas.

Lupien hankkiminen mukautuksen tekemiseen

Selkomukautuksen tekemiseen tarvitsee aina luvan alkuperäis- tai käännösteoksen tekijänoikeuksien haltijoilta (esim. kirjailija, kustantaja, kääntäjä, kuvittaja, perikunta). Ennen sopimusten laatimista selkomukautuksen kustantajan tehtävä on selvittää, keillä kaikilla on teokseen tekijänoikeus. Kustantajan on aina sovittava mukautuksen tekemisestä kaikkien tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa.

Kustantajan ja selkomukauttajan täytyy myös keskustella alkuperäisteoksen tai käännöksen tekijöiden kanssa siitä, mikä on selkomukautus, mikä sen tarkoitus on ja millaisilla tavoilla alkuperäisteos muuttuu. Apuna keskustelussa voi käyttää Tietoa kirjallisuuden tekijöille, joilta on pyydetty lupaa selkomukautuksen tekemiseen -sivua.

Joskus mukautuksella on eri kustantaja kuin alkuperäisteoksella. Mukautuksen kustantajan täytyy selvittää kirjan alkuperäiseltä kustantajalta, onko kirjan sopimuksissa rajoituksia, jotka edellyttävät lisälupien pyytämistä.

Mukautuksen kustantajan on hoidettava kaikki lupa- ja sopimusasiat. Jos selkomukauttaja kuitenkin laittaa käyntiin kirjaprosessin, hän voi halutessaan tunnustella mukautettavan kirjan tekijöiltä alustavaa kiinnostusta teoksen selkomukauttamiseen.

Kun mukautuksen tekemisestä on neuvoteltu jokaisen osapuolen kanssa, kustantajan pitää laatia sopimukset selkomukautuksesta kaikkien tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa. Selkokirjallisuuden sopimuskäytänteistä katso seuraava verkkosivu:

Ohjeita selkokirjojen kustannussopimuksiin.

Selkokirjan markkinointi

Selkokirjan markkinointia kannattaa alkaa suunnitella jo kirjaprosessin alkupuolella. Selkokirjojen tärkeitä ostajia ovat etenkin kirjastot ja koulut. Osan markkinoinnista on hyvä olla selkokielistä, jotta selkokieltä tarvitsevat lukijat löytävät teoksen pariin myös itsenäisesti. Selkokirjoja lukevat esimerkiksi henkilöt, joilla on lukivaikeus, heikko lukutaito tai -motivaatio, ADHD, kehitysvamma, muistisairaus tai äidinkielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Kustantaja voi markkinoida teosta selkokirja-nimellä, vaikka selkotunnusta ei olisi vielä myönnetty. Edellytyksenä on, että kustantajan sitoutuu vahvasti selkokirjan tekemisen periaatteisiin ja aikoo hakea selkotunnusta. Selkokeskukselta voi pyytää lupaa tunnuksen käyttämiseen markkinoinnissa, esimerkiksi kirjan kannessa.

Mukautusten markkinoinnissa on syytä korostaa, että kyseessä on selkokirja, joka sopii selkokieltä tarvitseville lukijoille. Jos yleiskielisellä teoksella ja mukautuksella on sama kansi, mukautuksen kanteen sijoitettu selkotunnus auttaa erottamaan versiot toisistaan.

Selkokeskus kokoaa vuosittain selkokielisen kirjaesitteen uusista selkokirjoista ja pyytää kustantajilta kirjojen tiedot esitettä varten. Selkokeskus myös viestii selkokirjoista omilla kanavillaan ja erilaisissa tapahtumissa.

Kirjojen myynnistä ja markkinoinnista on lisää tietoa esimerkiksi Kustannusyhdistyksen nettisivulla.

Selkokirjan julkaisumuodot

Painettu selkokirja on yleiskielisiä kirjoja selkeämpi myös ulkoasultaan. Kustantajan, taittajan ja mahdollisen kuvittajan on syytä olla perehtyneitä selkotaiton ja -kuvituksen ohjeisiin. Vinkkejä on koottu Ohjeita selkokirjan ulkoasusta ja kuvituksesta kustantajille -sivulle.

Selkokielisten e-kirjojen täytyy olla saavutettavia ja helppokäyttöisiä sekä noudattaa EU:n esteettömyysdirektiiviä. Lisää tietoa e-kirjoista on Ohjeita selkokielisten e-kirjojen tekijöille -sivulla. Saavutettavista e-kirjoista voi lukea esimerkiksi Julkaise kaikille -sivulta. Äänikirjojen tekemiseen löytyy neuvoja Ohjeita selkokielisten äänikirjojen tekijöille -sivulta.

Selkotunnus

Selkotunnus on merkki siitä, että julkaisu noudattaa selkokielen ohjeita tekstinsä ja mahdollisen ulkoasunsa osalta. Selkokirjan tekijöiden kannattaa aina hakea selkotunnusta, joka on maksuton. Tunnus auttaa pitämään yllä selkokirjojen laatua ja löytämään selkokirjat. Monet selkokieltä tarvitsevat lukijat ja heidän kanssaan työskentelevät henkilöt ovat oppineet odottamaan laatua teokselta, jolle on myönnetty selkotunnus. Selkokeskus viestii vain tunnuksen saaneista teoksista.

Kirjan kustantaja hakee selkotunnusta lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen selkokirjatyöryhmälle. Tunnuksen hakemiseen on hyvä varata noin kuukausi. Tarkistuksen jälkeen kirjaan saattaa joutua tekemään muutoksia, joille on syytä jättää aikaa muutaman viikon verran.

Jos kirjasta tehdään äänikirja- tai e-kirjaversio, sen toteutukselle pitää hakea selkotunnusta erikseen, vaikka painetulle kirjalle tunnus olisi jo myönnetty.

Selkotunnusta ei tarvitse hakea, jos kirjan kirjoittajalle, kustantajalle ja mahdolliselle kuvittajalle on myönnetty selkokirjallisuuden valtionavustusta. Tällöin kirja saa automaattisesti oikeuden käyttää selkotunnusta.

Lue lisää selkotunnuksesta ja sen hakemisesta

Selkokirjallisuuden valtionavustus

Selkokirjan tekemiseen on mahdollista hakea erilaisia apurahoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön selkokirjallisuuden valtionavustus on tarkoitettu nimenomaan selkokirjojen tekijöille. Saman selkokirjan kirjoittaja/mukauttaja/kääntäjä, kuvittaja ja kustantaja voivat jokainen hakea kirjan tekemiseen oman avustuksensa. Kustantajan saama avustus voi kattaa korkeintaan 75 prosenttia kirjan tekemisen kuluista.

Haku on auki kerran vuodessa 31.12.–31.1. Avustusta voi hakea, jos teoksen käsikirjoituksesta on valmiina vähintään noin kolmasosa. Kuvittajan pitää liittää hakemukseensa vähintään yksi viimeistelty kuva ja kustantajan muutaman sivun taittonäyte.

Hakijan täytyy sopia kirjan julkaisemisesta jonkin kustantajan kanssa ennen kuin hän voi hakea avustusta. Sopimusta ei liitetä hakemukseen, mutta se kannattaa ehdottomasti laatia kirjallisesti. Eri kustantajien laatimat sopimukset saattavat poiketa toisistaan. Sopimuksista on tietoa Ohjeita selkokirjojen kustannussopimuksiin -sivulla.

Selkokirjallisuuden valtionavustuksen haun vaiheet lyhyesti

Kirjan tekijät työstävät kirjaa niin, että ennen hakuajan päättymistä on valmiina vähintään 1/3 käsikirjoituksesta, muutaman aukeaman taittonäyte ja vähintään yksi kuva.
Hakija lähettää hakemuksen 31.12.–31.1. välisenä aikana.
Hakija saa päätöksen huhtikuun alussa. Jos avustusta ei myönnetä, sitä voi hakea uudelleen seuraavan vuoden haussa.
Avustuksen saaja allekirjoittaa sopimuksen avustuksen käytöstä viimeistään 30.4.
Avustus maksetaan toukokuun lopussa.
Avustusta saaneen kirjan pitää ilmestyä viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kirja ei saa ilmestyä ennen kuin avustuksen saaja on allekirjoittanut sopimuksen.
Avustuksen saaja tekee selvityksen avustuksen käytöstä viimeistään 7.6. seuraavana vuonna. Kustantaja liittää selvitykseen kirjanpitoraportin. Kustantajan pitää myös lähettää 5 kpl valmista kirjaa Selkokeskukselle.

Tutustu valtionavustuksen hakuohjeisiin ja -ehtoihin tarkemmin

Ohjeiden laatijat

Näiden ohjeiden laatimisessa ovat olleet mukana Selkokeskuksen kanssa Selkokirjailijat ry, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto sekä Finlands svenska författareförening.