Vuoden selväsanainen

Vuoden selväsanainen -palkinto jaetaan selkokielen edistäjälle.

• Palkinnon voi saada ihminen tai taho, jonka toiminnan ansiosta ihmiset saavat tietoa tai voivat nauttia kulttuurista selkosuomeksi tai selkoruotsiksi.
• Palkinnon saajan ansiosta selkokieltä tarvitsevien ihmisten on helpompi toimia yhteiskunnassa, esimerkiksi äänestää, käydä museossa ja hoitaa omia asioitaan.
• Palkintoa ei voida antaa selkokirjallisuuden edistäjälle. Selkokirjallisuutta varten on erikseen Seesam-palkinto, joka jaetaan joka toinen vuosi.

Vuoden selväsanainen -palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työryhmä tai jokin muu taho. Esimerkiksi virasto, yritys tai tiedotusväline voi saada palkinnon.

Vuodesta 2016 lähtien palkinnon ovat jakaneet vuorotellen selkokielen neuvottelukunta ja Kotimaisten kielten keskus. Selkokielen neuvottelukunta antaa Vuoden selväsanainen -palkinnon selkokielen edistäjälle. Kotimaisten kielten keskus antaa Vuoden selväsanainen -palkinnon hyvän virkakielen edistäjälle. Ensimmäinen Vuoden selväsanainen -palkinto jaettiin vuonna 1996.

Vuoden selväsanainen 2023 on Selkovantaalainen

Selkokielen neuvottelukunnan esiraati sai monta hyvää ehdotusta Vuoden selväsanaiseksi. Esiraati valitsi ehdotusten joukosta kolme parasta. Kolme parasta olivat tällä kertaa Ammattiopisto Spesia, Tampereen yliopiston Lätt finlandssvenska -tutkimushanke ja Selkovantaalainen-lehti. Vuoden selväsanainen 2023 -palkinnon sai Selkovantaalainen-lehti.

Kilpailun voittajan valitsi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Palkinto jaettiin kansainvälisen selkokielen päivän tilaisuudessa 29.5.2023 Tampereen yliopistolla. Ammattiopisto Spesia ja Lätt finlandssvenska -hanke palkittiin tilaisuudessa kunniamaininnalla.

Kilpailun esiraadissa olivat mukana Veronica Andersson LL-Centeristä, Raisa Rintamäki Tullista, Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta, Saila Keskiaho Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Satu Timperi Selkeästi meille -hankkeesta sekä Anni Reilä, Ella Airaksinen ja Jenni Stolt Selkokeskuksesta.

Tältä sivulta löydät lisää tietoa voittajasta, muista finalisteista ja kaikista tahoista, joita tänä vuonna ehdotettiin palkinnon saajaksi.

Selkovantaalainen, Vantaan Sanomat

Selkovantaalainen on ensimmäinen selkokielinen paikallislehti. Lehti on aina vähintään 12-sivuinen. Se tarjoaa vantaalaisille ajankohtaista tietoa kotikaupungistaan. Lehti on ilmainen ja se jaetaan jokaiseen kotiin Vantaalla. Selkovantaalainen tekee yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa.

Lehden aiheet valitaan sen mukaan, mikä lehden lukijoille on tärkeää ja kiinnostavaa. Kieli, taitto ja kuvitus noudattavat selkokielen periaatteita. Vantaalla asuu ihmisiä monista eri maista ja lehti vastaa heidän tarpeisiinsa.

Esiraati piti erityisesti siitä, että Selkovantaalainen jaetaan paperilehtenä kaikkiin koteihin. Näin se tavoittaa myös sellaiset ihmiset, jotka eivät käytä internetiä.

Tietoa Selkovantaalaisesta Vantaan kaupungin sivuilla

Ammattiopisto Spesia

Ammattiopisto Spesia on ammattikoulu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Spesian isot toimipaikat ovat Jyväskylä, Järvenpää, Pieksämäki ja Turku. Spesia järjestää koulutusta myös muilla paikkakunnilla.

Spesian oppilaat hyötyvät selkokielestä ja kuvin tuetusta materiaalista. Spesiassa on alettu tehdä lisää selkokielisiä ja kuvin tuettuja materiaaleja. Spesian nettisivuilla on selkokielisiä osioita. Spesiassa käytetään selkokieltä myös opetuksessa. Viime keväänä rehtori Tiina Meriläinen piti myös kevätjuhlapuheensa selkokielellä. Vuonna 2022 nimettiin kolme selkomateriaalien tuottajaa, jotka auttavat selkokielistämään erilaisia materiaaleja. Spesiassa on perustettu opiskelijoiden saavutettavuusraati vuonna 2023. Raadin kokouksissa käytetään esimerkiksi selkokieltä ja kuvatukea.

Esiraadin mielestä Spesia on hienosti lisännyt selkokielen käyttöä. Esiraati arvosti myös sitä, että opiskelijat on otettu mukaan tekemään Spesiasta saavutettavampaa.

Spesian selkokieliset sivut

Lätt finlandssvenska – en språkform för minoriteter inom minoriteten -tutkimushanke

Tampereen yliopiston hankkeessa tutkitaan selkoruotsia. Hankkeen tavoite on parantaa niiden selkokielen tarvitsijoiden asemaa, joiden äidinkieli on ruotsi. Suomessa on noin 29 000 ruotsinkielistä ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä.

Hanke on käynnissä vuosina 2021–2023. Hankkeessa ovat mukana Camilla Lindholm, Marja Kivilehto, Solveig Arle ja Satu Siltaloppi Tampereen yliopistosta sekä Carina Frondén Helsingin yliopistosta.

Esiraati piti tärkeänä, että selkoruotsia tutkitaan, sillä ruotsinkieliset selkokielen käyttäjät ovat vähemmistö vähemmistön sisällä. Esiraadin mielestä selkokielen tutkimus on ylipäätään erittäin tärkeää.

Tietoa hankkeesta ruotsiksi Tampereen yliopiston sivuilla

Esiraati sai monta hyvää ehdotusta

Esiraati sai yhteensä 20 ehdotusta, joista kilpailuun voitiin ottaa mukaan 13. Niiden joukosta esiraati valitsi kolme parasta. Valinta oli vaikea, sillä monet ehdokkaat olivat erittäin hyviä.

Esiraati haluaa nostaa esille myös muut ehdokkaat kannustavina esimerkkeinä selkokielen edistämisestä:

• Klaara-verkosto. Klaara on selkokielen tutkijoiden ja selkokielestä kiinnostuneiden yhteistyöverkosto. Klaara pyrkii edistämään selkokielen tutkimusta ja eri alojen tutkijoiden yhteistyötä. Klaara-verkoston tavoite on tehdä maailmasta parempi paikka niille, joille selkokieli on ainoa vaihtoehto. Tietoa Klaarasta Klaara-verkoston sivuilla.
• Sanna-Leena Knuuttila. Sanna-Leena Knuuttila tarjoaa monipuolisesti selkokieleen liittyviä palveluita oman yrityksensä kautta. Hän on jo vuosien ajan puhunut selkokielen puolesta ja tehnyt työtä sen eteen, että tietoisuus selkokielestä lisääntyy.
• Kotoutumisen osaamiskeskus. Kotoutumisen osaamiskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. Se on osa Työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikköä. Keskuksen toiminta käynnistyi vuonna 2014. Kotoutumisen osaamiskeskus on tehnyt selkokielisen käsikirjan kotoutumislaista. Kotoutumisen osaamiskeskuksen selkokielinen käsikirja Kotoutumisen osaamiskeskuksen sivuilla.
• Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry. Kulta ry on kulttuurin ja taiteen edunvalvoja, jonka tavoite on nostaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta. Järjestö julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa selkokielellä jo kesällä 2022. Julkaisussa korostetaan, että myös vammaisilla ihmisillä ja maahanmuuttajilla on oikeus nauttia kulttuurista. Kulta ry:n eduskuntavaalitavoitteet selkokielellä Kulta ry:n sivuilla (pdf).
• Nathalies bokhörna -netti-tv-sarja FIXtv:llä. Ohjelmassa Nathalie Järnström esittelee selkokielisiä kirjoja aikuisille mukavalla ja sympaattisella tavalla. Hän valitsee kirjat itse, käsikirjoittaa jaksot ja leikkaa ohjelman. Ohjelma on inspiroinut monia löytämään hyvää selkokirjallisuutta! Nathalies bokhörna FIXtv:n sivuilla.
• Steg för Steg. Steg för Steg on Suomen ainoa ruotsikielinen kehitysvammaisten oma yhdistys. Steg för Steg on nostanut esiin selkokielen tarvetta yhteiskunnassa ja yrittänyt vaikuttaa siihen, että päättäjät kirjaisivat selkokielen lakiin. Steg för Stegin nettisivut
• Suomen uusyrityskeskukset ry. Suomen uusyrityskeskukset ry eli Suk on julkaissut vuonna 2017 yrityksen perustajan oppaan myös selkosuomeksi. Opasta päivitetään joka vuosi. Oppaan avulla yhä useampi ihminen saa tietoa yrityksen perustamisesta. Selko-opas yrittäjyyteen Sukin sivuilla (pdf).
• Yle Nyheter på lätt svenska – Ylen ruotsinkieliset selkouutiset. Yle aloitti ruotsinkieliset selkouutiset radiossa vuonna 2019. Ylen ruotsinkieliset selkouutiset ovat lisänneet selkoruotsin näkyvyyttä yhteiskunnassa. Selkouutisten avulla ihmiset ovat saaneet ymmärrettävää tietoa tärkeistä asioista. Yle Nyheter på lätt svenska Yle Areenassa.
• Ylen selkouutisten selkokieliset vaalikeskustelut. Ylen selkouutisten toimitus on järjestänyt selkokielisen vaalikeskustelun jo kolme kertaa. Ylen selkokielisten vaalikeskustelujen ansiosta myös selkokieltä tarvitsevat ovat saaneet tietoa, jonka avulla he ovat voineet äänestää vaaleissa. Eduskuntavaalien 2023 vaalikeskustelu Yle Areenassa.
• Marianna Österlund. Marianna Österlund työskentelee saavutettavuusasiantuntijana Selko Digitalilla. Hän vastaa työssään Selko Digitalin viestinnästä. Österlund tuo esiin selkokieltä esimerkiksi yrityksen blogissa ja sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi esiraati sai hyviä ehdotuksia tahoista, jotka viestivät selkeästi, mutta eivät kuitenkaan selkokielellä. Nämä ehdotukset jätettiin arvioinnin ulkopuolelle.

Kuva: Elena Chebannaia

Lisätietoja

• Koordinaattori Anni Reilä
• Sähköpostiosoite: vuodenselvasanainen@kvl.fi
• Puhelin: 0504794582