Vuoden selväsanainen

Vuoden selväsanainen -palkinto on tunnustuspalkinto saavutettavasta kielestä. Vuonna 2019 Selkokielen neuvottelukunta myöntää palkinnon henkilölle tai taholle,

  • joka on edistänyt julkaisuillaan, ohjelmillaan tai muulla toiminnallaan helposti ymmärrettävää tiedotusta tai kulttuuria
  • joka näin on lisännyt erityisryhmien (erityisesti selkokielen käyttäjäryhmien) mahdollisuutta osallistua entistä täysivaltaisemmin yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan.

Palkinto voidaan myöntää yksittäiselle henkilölle, työryhmälle tai jollekin muulle taholle (esimerkiksi virastolle, yritykselle, tiedotusvälineelle).

Palkinto jaetaan marraskuussa 2019. 

Selkokielen neuvottelukunta on myöntänyt palkinnon vuodesta 1996 tahoille, jotka ovat edistäneet viestintää erityisryhmille. Vuodesta 2016 alkaen käytäntö uudistui siten, että neuvottelukunta myöntää palkinnon joka toinen vuosi selkokielen edistäjille ja Kotimaisten kielten keskus joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjille.

Kenestä vuoden 2019 selväsanainen?

Selkokielen neuvottelukunnan esiraati valitsi kolme ehdokasta, joista yhdenvertaisuusvaltuutettu päättää Vuoden selväsanainen -palkinnon voittajan. Ehdokkaat ovat kokemusasiantuntija Sami Virta, tiedekeskus Heureka ja Helsingin yliopiston Klaara-verkosto. Voittaja julkistetaan Selkokieli kansalaistaidoksi! -seminaarissa Lauttasaaren kartanossa 7.11.2019.

Kokemusasiantuntija Sami Virta

Sami Virta

Sami Virta on kehitysvammainen kokemusasiantuntija, joka on tehnyt merkittävää vaikuttamistyötä selkokielen edistämiseksi jo useiden vuosien ajan. Virta on mm. kouluttanut vanhus- ja vammaistyön lukutukia ja terveysalan opiskelijoita selkokielen osaajiksi. Koulutuksissa hän kertoo, mihin hän itse tarvitsee selkokieltä.

Virran kokemukset on helppo yleistää koskemaan myös muita selkokielen tarvitsijoita. Virran puheenvuoron kautta selkokielen merkitys yhdenvertaisuuden edistäjänä avautuu kuulijoille aivan uudella tavalla.

Esiraadin mielestä Virran ehdokkuutta puoltaa myös se, että selkokielen kohderyhmän edustajaa ei ole aiemmin palkittu.

Tiedekeskus Heureka

Dinosaurus-näyttely Heurekassa

Heureka on käyttänyt jo useissa näyttelyissään selkokielisiä tekstejä. Heureka käyttää selkokieltä tasavertaisena kielenä muiden kielten kanssa. Heureka teki saavutettavuuskartoituksen, joka toi myös selkokielen tarpeen esiin. Selkokielen käyttö alkoi henkilökunnan omasta aloitteesta.

Selkokieltä on käytetty näyttelyissä Jättimäiset dinosaurukset, Kiertotalous (tulossa) ja Aivot narikassa. Dinosaurus-näyttelyn käyttäjäkyselyssä 80 % vastaajista kertoi, että oli huomannut selkokieliset tekstit. 20 % vastasi, että selkokielestä oli hyötyä.

Esiraadin mielestä Heurekan ehdokkuutta puoltaa myös se, että tiedekeskus on päättänyt jatkaa selkokielen käyttöä näyttelyissään myös jatkossa.

Helsingin yliopisto, Klaara-verkosto

Klaara-konferenssi Helsingin yliopistolla

Klaara on selkokielen tutkimuksen verkosto, jonka kotipaikka on Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Verkoston tehtävänä on edistää selkokielen tutkimusta ja tutkijoiden yhteistyötä sekä Suomessa että ulkomailla.

Klaara-verkosto järjesti viime talvena Koneen säätiön rahoituksella työpajoja, joissa etsittiin uusia selkokielen tutkimuskohteita. Verkosto järjesti myös ensimmäisen selkokielen tutkimuksen kansainvälisen Klaara-konferenssin syyskuussa 2019. Kansainväliseen konferenssiin Helsingissä osallistui yli 80 tutkijaa 12 maasta

Klaara-verkosto on uusi avaus selkokielen tutkimuksessa. Esiraadin mielestä Klaara-verkoston ehdokkuutta puoltaa tarve vahvistaa selkokieltä koskevan tutkitun tiedon asemaa.

Kunniamaininnat

Esiraati sai pohdittavakseen kaikkiaan 18 ehdotusta, joista valittiin kolme parasta. Valinta oli vaikea, sillä monet ehdokkaat olivat erinomaisia. Esiraati päätti palkintoehdokkaiden lisäksi  nostaa esille myös seuraavat tahot kannustavina esimerkkeinä selkokielen edistämisestä:

  • Sanomalehti Karjalaisen selkojutut: Karjalainen on julkaissut kesäkuusta 2019 lähtien selkokielisiä juttuja noin joka toinen viikko. Karjalainen on edelläkävijä ja hyvä malli muille sanomalehdille. Karjalaisen selkojutut tekevät selkokieltä tunnetuksi ja madaltavat kynnystä siirtyä selkolehtien lukijoiksi.
  • Helsinginseutu.fi, selkokielinen verkkopalvelu: HelsinginSeutu.fi on vuonna 2011 perustettu pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen selkokielinen sivusto, joka esittelee laajasti selkosuomeksi ja selkoruotsiksi kuntien palveluja asukkaille. Sivustoa päivitetään aktiivisesti. Sivustoa on helppo myös kuunnella, ja se on muutenkin saavutettava.
  • Ylen selkokielinen vaalikeskustelu televisiossa: Ylen uutistoimitus järjesti Suomen ensimmäisen selkokielisen vaalitentin huhtikuussa ennen eduskuntavaaleja. Eduskuntapuolueiden edustajat vastasivat kysymyksiin selkokielellä. Yleisö koostui selkokielen kohderyhmien edustajista. Puolueiden edustajat saivat konkreettisen kosketuksen selkokieleen. 
  • Ylen selkokielinen Asioilla-sarja: Ylen Selkouutisten harjoittelija Nasib Naseri asioi virastoissa selkokielellä. Hän halusi tietää, toimiiko palvelu virastoissa selkokielellä. Naseri teki vierailuista 5-osaisen sarjan kesällä 2018. Ohjelma on tärkeä avaus ja esimerkki, mitä vaikeuksia erityisesti viranomaisasiointi tuottaa selkokielen kohderyhmille. Kirjalliset ja suulliset asiointitilanteet aiheuttavat suurta vaikeutta laajalle joukolle ihmisiä.
Lisätietoja:

Selkokeskuksen kehittämispäällikkö

Leealaura Leskelä

p. (09) 3480 9241

leealaura.leskela@kvl.fi

Julkaistu: