Vuoden selväsanainen

Selkotunnus

Vuoden selväsanainen 2021 -palkinto jaetaan selkokielen edistäjälle.

  • Palkinnon voi saada ihminen tai taho, jonka toiminnan ansiosta ihmiset saavat tietoa tai voivat nauttia kulttuurista selkokielellä. 
  • Palkinnon saajan ansiosta selkokieltä tarvitsevien ihmisten on helpompi toimia yhteiskunnassa, esimerkiksi äänestää, käydä museossa ja hoitaa omia asioitaan.

Vuoden selväsanainen -palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työryhmä tai jokin muu taho. Esimerkiksi virasto, yritys tai tiedotusväline voi saada palkinnon.

Vuodesta 2016 lähtien palkinnon ovat jakaneet vuorotellen selkokielen neuvottelukunta ja Kotimaisten kielten keskus. Selkokielen neuvottelukunta antaa Vuoden selväsanainen -palkinnon selkokielen edistäjälle. Kotimaisten kielten keskus antaa Vuoden selväsanainen -palkinnon hyvän virkakielen edistäjälle. Ensimmäinen Vuoden selväsanainen -palkinto jaettiin vuonna 1996.

Kenestä vuoden selväsanainen 2021?

Selkokielen neuvottelukunnan esiraati sai monta hyvää ehdotusta vuoden selväsanaiseksi. Esiraati valitsi ehdotusten joukosta kolme parasta. Ehdokkaat ovat Soilimaria Korhonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Yle Uutiset selkoruotsiksi (Yle Nyheter på lätt svenska). Kilpailun voittajan valitsee yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.

Palkinto jaetaan kansainvälisenä selkokielen päivänä 28.5.2021 Euroopan selkokielet -yleisöseminaarissa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanavalla. Lisää tietoa seminaarista löydät Klaara-verkoston verkkosivuilta.

Kilpailun esiraadissa olivat mukana Johanna von Rutenberg LL-Centeristä, Taina Rönnqvist Rinnekodista, Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta sekä Ella Airaksinen, Markku Juusola, Henna Kara ja Jenni Stolt Selkokeskuksesta.

Soilimaria Korhonen 

Soilimaria Korhonen työskentelee opettajana Savonia-ammattikorkeakoulussa. Korhonen on tuonut selkokielen opetuksen osaksi sosiaali- ja terveysalojen opintoja Savoniassa. Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat nyt selkokieltä ja pystyvät palvelemaan asiakkaitaan tulevaisuudessa entistä paremmin. Selkokieltä harjoitellaan simulaatioissa, jotka vastaavat sellaisia tilanteita, joita sosiaali- ja terveysalojen työntekijät kohtaavat työssään. Korhonen on myös tuonut selkokielen ja saavutettavuuden osaamistaan erilaisiin työryhmiin ja hankkeisiin.

Lisäksi esiraati nosti esiin, että Savonian selko-opetus toimii hienona esimerkkinä muille sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille.

Soilimaria Korhosen haastattelu Savonian selko-opetuksesta Ketju-lehdessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), selkokielinen koronatiedotus

THL on ehdolla vuoden selväsanaiseksi, koska se on jakanut selkokielistä tietoa koronaviruksesta koko koronapandemian ajan. Selkokielisen tiedon saaminen on ollut tärkeää, koska koronavirus on vaikuttanut monen terveyteen ja kaikkien elämään. Jokaisen täytyy saada tietoa itselleen ymmärrettävällä tavalla.

THL on kertonut selkokielellä esimerkiksi koronan oireista, koronalta suojautumisesta, koronarokotuksista sekä koronaviruksen vaikutuksista matkustamiseen.

Lisäksi esiraati nosti esiin, että THL:n selkokielinen koronatiedotus on toiminut luotettavana lähteenä ja hyvänä esimerkkinä myös muille tahoille ja viranomaisille.

Koronavirus selkokielellä THL:n verkkosivuilla.

Yle Uutiset selkoruotsiksi (Yle Nyheter på lätt svenska)

Yle aloitti uutislähetykset selkoruotsiksi vuonna 2019. Ruotsinkielisiä selkouutisia odotettiin pitkään, ja ne saivat heti paljon kuulijoita.

Yle julkaisee uutisia selkoruotsiksi joka päivä. Uutisista hyötyvät monet ihmiset, kuten kehitysvammaiset ihmiset, maahanmuuttajat ja vanhukset. Uutisten avulla selkoruotsia tarvitsevat ihmiset saavat helpommin tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Lisäksi esiraati nosti esiin, että poikkeusaikana on erityisen tärkeää, että ajankohtaista tietoa on tarjolla kaikille ymmärrettävällä tavalla. Selkouutiset ovat myös tuoneet näkyvyyttä selkoruotsille hienolla tavalla.

Yle Uutiset selkoruotsiksi Yle Areenan Audio-palvelussa.

Esiraati sai monta hyvää ehdotusta

Esiraati sai yhteensä 18 ehdotusta, joiden joukosta se valitsi kolme parasta. Valinta oli vaikea, sillä monet ehdokkaat olivat erinomaisia.

Esiraati haluaa nostaa esille myös seuraavat tahot kannustavina esimerkkeinä selkokielen edistämisestä:

  • Aspa. Aspassa tehdään jatkuvasti töitä selkoviestinnän ja saavutettavuuden kehittämiseksi. Aspan työntekijöitä esimerkiksi koulutetaan, että he oppisivat käyttämään selkokieltä. Aspa on julkaissut selkokielellä strategiansa vuosille 2021–2023, ja lisää selkomateriaaleja on tulossa. Selkokielinen strategia Aspan verkkosivuilla.
  • Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuustiimi valvoo sitä, kuinka saavutettavuusvaatimuksia noudatetaan eri verkkopalveluissa. Aluehallintovirasto on tuonut jatkuvasti esiin, että selkeä kieli ja selkokieli ovat tärkeä osa verkkopalveluiden saavutettavuutta. Lisäksi aluehallintovirasto on julkaissut selkokielellä tietoa siitä, millaisia oikeuksia verkkopalveluiden käyttäjällä on. Selkokielinen oikeutesi -sivu Saavutettavuusvaatimukset.fi-verkkosivustolla.
  • Timo-Matti Haapiainen. Teologian tohtori ja pappi Timo-Matti Haapiainen on kääntänyt selkokielelle päivän rukoukset, joita käytetään jumalanpalveluksissa. Rukoukset täydentävät muita selkokielisiä materiaaleja jumalanpalveluksessa. Selkokielisten materiaalien avulla jumalanpalvelukset ovat helpompia ymmärtää mahdollisimman monelle kuulijalle. Jumalanpalveluksen selkokieliset materiaalit kirkon selkokielisillä sivuilla.
  • Kela. Kela on tehnyt viime vuosina paljon töitä, jotta se voisi palvella asiakkaitaan myös selkokielellä. Vuonna 2019 Kela julkaisi selkokielisen verkkosivuston, joka käännettiin myöhemmin myös selkoruotsiksi. Lisäksi Kela päivittää selkokieliset esitteensä vuoden välein, jotta ne pysyvät ajan tasalla. Selkokieliset esitteet Kelan verkkosivuilla. Kelan selkokielisen verkkosivuston löydät tästä linkistä.
  • Camilla Lindholm. Professori Camilla Lindholm on parantanut selkokielen ja erityisesti selkoruotsin asemaa tutkimuksensa avulla. Lindholm on tutkinut esimerkiksi vanhuuden vaikutusta keskustelemiseen. Lindholmin tutkimus keskittyy ruotsinkielisiin keskusteluihin. Lisäksi Lindholm tuo selkokieltä ja saavutettavuutta esiin työssään yliopiston opettajana.
  • Salaado Qasim. Yliopisto-opiskelija Salaado Qasim tekee töitä sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus menestyä koulussa ja tavoitella unelmiaan. Qasim haluaa rohkaista erityisesti maahanmuuttajia hakemaan korkeakouluihin. Qasim käyttää selkokielisiä materiaaleja apunaan, kun hän jakaa maahanmuuttajille tietoa koulutuksesta ja työelämästä.
  • Pertti Rajala. Pertti Rajala on selkokielen moniosaaja, joka tunnetaan esimerkiksi tietokirjailijana ja erityisopettajana. Rajala puhuu julkisuudessa usein selkokielen ja selkokirjallisuuden puolesta.
  • Satasairaala. Satasairaala on alkanut tarjoamaan työntekijöilleen selkokielisiä oppaita työturvallisuudesta. Lisäksi Satasairaala kouluttaa työntekijöitään selkokielellä esimerkiksi siitä, miten vältytään työtapaturmilta. Näin Satasairaala haluaa parantaa työntekijöiden välistä tasa-arvoa sekä varmistaa, että työskentely on turvallista.
  • Väestöliitto. Väestöliiton hanke Lasten kehotunnekasvatus lisää tietoisuutta 0–8-vuotiaiden lasten seksuaalikasvatuksesta ja turvataitokasvatuksesta. Väestöliitto on julkaissut hankkeessa selkokielistä tietoa esimerkiksi siitä, miten lapsen seksuaalisuus kehittyy ja miten lapsi oppii päättämään omasta kehostaan. Lasten kehotunnekasvatus -hankkeen selkokieliset materiaalit Väestöliiton verkkosivuilla.
  • Ylen selkokielinen kuntavaalitentti. Yle järjestää selkokielisen vaalitentin perjantaina 4.6. Sen voi katsoa Yle TV1:stä tai Yle Areenasta. Ylen selkokielinen kuntavaalitentti saa poliitikot pohtimaan, miten he voisivat puhua asioista selkeämmin, jotta yhä useamman ihmisen olisi helpompi saada tietoa kuntavaaleista. Lisäksi Yle on julkaissut selkokielellä sananselityksiä ja videoita kuntavaaleista. Kuntavaalit 2021 Yle Uutiset selkosuomeksi -verkkosivuilla.

Lisäksi esiraati sai hyviä ehdotuksia tahoista, jotka viestivät selkeästi, mutta eivät kuitenkaan selkokielellä. Nämä ehdotukset jätettiin arvioinnin ulkopuolelle. Ehdotusten joukossa oli myös ilahduttavan paljon selkokirjallisuuden edistäjiä. Vuoden selväsanainen -palkintoa ei kuitenkaan jaeta selkokirjallisuuden edistämisestä, koska selkokirjallisuudelle on oma Seesam-palkintonsa.

Lisätietoja

  • Suunnittelija Jenni Stolt
  • Sähköpostiosoite: jenni.stolt@kvl.fi
  • Puhelinnumero: 050 531 1979
Julkaistu: