Selkokieli videoissa

Selkokuville annetut ohjeet koskevat myös liikkuvaa kuvaa. Videoissa on kuitenkin mukana myös liike, rytmi, leikkaus, ääni- ja kuvatehosteet, musiikki ja puhe. Ne kaikki vaikuttavat kuulo- ja näköaistin kautta ja yhdistyvät yhdeksi kokemukseksi. Siksi liikkuvaan kuvaan liittyvät selko-ohjeet sisältävät myös osioita, joissa ohjeita annetaan laajasti kerronnan eri elementeille. Kyse on kuitenkin niin laajasta elementtien kirjosta, että yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen kaikille elementeille ei ole järkevää.

Tämän vuoksi videoiden selko-ohjeissa keskitytään ymmärrettävyyden kannalta keskeisiin elementteihin ja muuten noudatetaan yleisiä videotuotantoon ja kuvaamiseen annettuja ohjeita.

Ero selkovideon ja tavallisen videon välillä on erityisesti siinä, että selkovideoissa sisällön tulee olla pelkistetympää. Selkovideoissa kuvakerronnan, puheen, toiminnan ja kameran liikkeiden pitää myös tapahtua rauhallisella rytmillä.

Ohjeet koskevat ensisijaisesti lyhyitä, tietoa jakavia videoita. Jos kyseessä on taiteellinen, tunteisiin vetoava video, ohjeiden tulkinnassa on oltava varovaisempi ja laaja-alaisempi.

Tyyli, laajuus, kesto ja laatu

Onko käsikirjoituksessa ja toteutuksessa huomioitu ensisijainen kohderyhmä?

Jos video on suunnattu ensisijaisesti aikuiselle katsojalle, tämän tulee näkyä myös videon kerrontatavassa ja tyylissä. Video ei saa olla lapsellinen. Samoin esiintyjien ikää ja ulkonäköä on syytä tarkastella ensisijaisen kohderyhmän tai -ryhmien näkökulmasta.

Onko käsikirjoitus laadittu oikean kokoisesta asiasta?

Selkokielisen videon aiheeksi kannattaa valita asia, joka on riittävän suppea ja rajautuu selvästi omaksi kokonaisuudeksi. Jos aihe on liian laaja, sen käsittely voi jää abstraktiksi. Liian laajassa aiheessa voi myös joutua viittamaan erillisiin tausta-aineistoihin.

Onko kesto selkoesitykseksi sopiva?

Selkovideon kesto määräytyy aiheen mukaan, mutta enimmäiskestoksi suositellaan viittä minuuttia. Jos videosta on tulossa pidempi, kannattaa harkita esimerkiksi sen jakamista osiin.

Ymmärtämisen näkökulmasta myös hyvin lyhyet videot voivat olla ongelmallisia. Katsoja ei välttämättä ehdi orientoitua tilanteeseen, ja video saattaa mennä ainakin ensimmäisellä katselukerralla ohi.

Onko esityksen tekninen laatu ymmärrettävyyden näkökulmasta riittävä?

Videon äänen tai kuvan huono laatu vaikeuttaa asian ymmärtämistä. Tästä syystä selkotunnusta ei voida myöntää videolle, jonka tekninen laatu on huono.

Erityisen tärkeää on äänen laatu. Jos esiintyjät puhuvat, heidän äänensä pitää äänittää riittävän laadukkaasti ja kaiun välttämiseksi riittävän läheltä äänilähdettä, esimerkiksi nappimikrofonilla.

Musiikin käyttöä puheen taustalla on syytä harkita huolella. Joissain tapauksissa musiikki saattaa kuitenkin toimia tunnelman nostattajana.

Juontotekstit ja puhe

Onko juontotekstit muokattu selkokielen periaatteiden mukaisesti? 

Videon käsikirjoituksen juontotekstit tulee kirjoittaa selkokielen kirjoitusohjeiden mukaan.

Onko juontojen toteutuksessa otettu huomioon selkokielen periaatteet? 

Videon juontojen toteutuksessa tulee seurata selkopuheelle annettuja ohjeita.

Onko keskusteluissa ja haastatteluissa otettu huomioon selkokielen periaatteet?

Keskusteluissa ja haastatteluissa puheen rytmin tulee olla rauhallinen. Keskustelijoiden tulisi puhua mahdollisimman ”selkokielisesti” vaikeita ilmauksia karttaen.

Ihmisillä on usein taipumus toistaa jo sanomansa asia toiseen kertaan hiukan toisilla sanoilla. Selkovideossa tämä saattaa turhaan pidentää videon kestoa ja häiritä ymmärtämistä.

Haastattelussa kysymysten väliin on hyvä jättää lyhyt tauko.

On myös tärkeää, että esiintyjien ilmeet ja muu olemus tukevat aiheen oikeaa tulkintaa. Kuvaushetkellä liioittelevat, hauskat ilmeet ja eleet voivat olla mukavia, mutta videolla ne saattavat häiritä viestin perillemenoa.

Kuvakerronta

Kertovatko kuva ja ääni koko ajan samasta asiasta?

Kuvan ja äänen yhdenmukaisuus ja samanaikaisuus on selkovideoissa tärkeää, kuvan ja äänen on kerrottava koko ajan samasta asiasta. Jos videolla esimerkiksi kehotetaan pesemään myös kynsien alustat, kuvassa myös puhdistetaan kynsien alustoja.

Kuvan ja äänen yhdenmukaisuudessa on ero selkovideoiden ja tavallisten videoiden välillä. Tavallisissa videoissa ei välttämättä kerrota sitä samaa, mitä kuvassa näkyy, vaan juonnossa tuodaan kuvaan lisäinformaatiota. Kuva ja juonto voivat olla myös ristiriidassa keskenään ja näin tehostetaan asian mieleen painumista. Selkovideoissa toimitaan päinvastoin, kuva ja ääni kertovat koko ajan samasta asiasta. Selkovideossa kuvien tulisi olla mahdollisimman yksiselitteisiä. On vältettävä sitä, että kuvassa on informaatiota, jota ei mainita juonnossa.

Myös ”kuvituskuvien” käyttö voi häiritä ymmärtämistä. Esimerkiksi uutisissa usein käytetty tapa kuvittaa uutinen satunnaisilla kadulla kävelevillä ihmisillä ei ole selkovideossa toimiva ratkaisu.

Onko kuvakerronnan rytmi rauhallinen, ymmärtämistä tukeva?

Videot voivat sisältää paljon teknisiä tapahtumia eli ne on leikattu lyhyistä otoksista koostuviksi. Tällöin leikkauksen tavoitteena on ylläpitää katsojan mielenkiintoa. Selkovideoissa teknisten tapahtumien määrä on pienempi ja rytmi rauhallisempi kuin vastaavissa tavallisissa videoissa.

Esityksen rytmissä ja leikkaustavassa kannattaa kuitenkin seurata kyseessä olevaa genreä. Eli jos kyseessä on esimerkiksi musiikkivideo, voi olla luontevaa leikata se lyhyistä otoksista koostuvaksi ja kuvakerronnaltaan dynaamiseksi.

Rauhallisuus koskee myös videossa esiintyviä henkilöitä. Liikkeiden tulee olla rauhallisia, mutta kuitenkin luontevia.

Onko henkilöt, paikat ja tilanteet esitelty kunnolla?

Jos videossa esiintyy henkilöitä, heidät kannattaa esitellä rauhallisesti videon alussa tai myöhemmin sopivassa kohdassa. Jos videolla siirrytään ajassa eteen- tai taaksepäin, siirtymä on syytä toteuttaa selvästi erottuvaksi.

Kaiken kaikkiaan perinteinen kuvakerrontatapa tukee ymmärtämistä, ensin on yleisotos, esimerkiksi yleiskuva kaupungista tai talosta, josta mennään itse toimintaan.

Onko kuvakulmat ja -rajaukset tehty niin, että ne tukevat ymmärrettävyyttä?

Selkovideossa kannattaa välttää erikoisia kuvakulmia ja -rajauksia. Esimerkiksi tapahtuman kuvaaminen ylhäältä katonrajasta tai alhaalta lattianrajasta voi vaikeuttaa videon ymmärtämistä. Kaikki ylimääräinen ja turhaan huomiota kiinnittävä kannattaa rajata pois. Intensiivinen, tiivis rajaus selkeyttää toimintaa.

Onko kuvauksessa vältetty ylimääräisiä, huomiota väärään asiaan kiinnittäviä yksityiskohtia?

Kuvasta kannattaa jättää pois kaikki epäoleellinen ja harhaanjohtava informaatio. Jos kuvaan tulee vahingossa ylimääräinen asia, esimerkiksi ohikulkeva ihminen tai eläin, tilanne kannattaa kuvata uudelleen. Myös jokin kuvaustilan yksityiskohta, esimerkiksi henkilön taakse osuva tarpeeton esine tai juliste, voi häiritä ymmärtämistä.

Lisäksi asian ”väärää” tekemistä kannattaa välttää. Väärä toimintatapa saattaa painua mieleen oikeaa tapaa syvemmin, ja se saatetaan muistaa myöhemmin oikeana. Väärä tekeminen voidaan näyttää vain aikeena, ei toteutettuna.

Editointi

Onko videossa vältetty turhaa teknistä kikkailua?

Videoissa kannattaa käyttää suoria leikkauksia – ristikuvia, zoomauksia, häivytyksiä ynnä muita kannattaa käyttää vain poikkeustapauksissa.

Sen sijaan syväterävyydellä ja taustan häivyttämisellä voidaan korostaa haluttua asiaa.

Teksteissä musta teksti valkoisella pohjalla on usein paras ratkaisu. Testien varjostuksia ja erikoisia teksti- ja taustavärejä kannattaa välttää.

Onko editoinnissa lisätty ymmärrettävyyttä?

Editointivaiheessa videoon voidaan lisätä erilaisia ymmärrettävyyttä lisääviä elementtejä.

Tärkeitä asioita voi korostaa esimerkiksi

  • teksteillä (esim. avainsanojen toistaminen, asioiden kertaaminen)
  • graafisilla elementeillä (esim. ympäröinnit, nuolet)
  • valokuvilla tai piirroksilla (esim. asiat, joita ei näy varsinaisessa kuvassa).

Lisäelementit eivät saa kuitenkaan peittää kuvasta olennaista informaatiota. Lisäelementeille on hyvä varata kuvaan tilaa jo kuvausvaiheessa.

Kuvaustilanteessa on hyvä kuvata riittävästi aineistoa, esimerkiksi lähikuvia aiheeseen liittyvistä esineistä tai julkaisuista. Niitä voidaan tarpeen mukaan lisätä videoon editoinnissa.

Kokonaisuus kannattaa usein jakaa osiin väliteksteillä. Ne selventävät katsojalle, että siirrytään uuteen asiaan, ja antavat katseluun pienen orientoitumishetken. Tekstien pitää olla näkyvissä niin kauan, että ne ehtii lukea läpi rauhallisesti kahteen kertaan. Katsojien joukossa voi olla lukutaidottomia, joten videoiden tekstit on syytä lukea myös ääneen.

Ymmärrettävyyttä voidaan parantaa myös lisäämällä videoon valokuvia. Esimerkiksi videon lopussa voidaan kerrata tärkeimmät asiat valokuvien, äänen ja tekstien avulla. Liikkumaton kuva antaa tilaa äänen ja sen jälkeen ilmestyvän tekstin ymmärtämiselle. Liikkumaton stillkuva voidaan toteuttaa myös pysäyttämällä video johonkin tiettyyn kohtaan. Toimivampaa kuitenkin on, että kuvataan pysähtynyttä tilannetta normaaliin tapaan, mutta riittävän pitkään.

Videon puheen tekstittämistä kannattaa harkita silloin, jos video on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, haastateltavan puheilmaisu on epäselvää tai taustamelu on voimakasta. Toimivinta on, että tekstityksen voi halutessaan laittaa päälle tai pois.

Videon testaaminen

Onko videota suunniteltu ja testattu yhdessä loppukäyttäjien kanssa?

Videon suunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheessa on hyvä kuulla loppukäyttäjiä. Myös editoinnin loppuvaiheessa videota tulisi testata kohderyhmän parissa. Jo muutaman ihmisen reaktiot ja kommentit ovat arvokkaita. Myös omaisten, opettajien ja muiden lähihenkilöiden kommentit ovat tärkeitä. Testauksissa tulee usein esiin muutosehdotuksia, joita voidaan toteuttaa vielä videon viimeistelyssä.

Saavutettavuus

Onko videossa huomioitu saavutettavuuteen liittyvät seikat?

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja joitain yksityisen sektorin toimijoita muokkaamaan kaikki verkkopalvelunsa ja mobiilisovelluksensa saavutettaviksi. Lainsäädännön perustana on WCAG 2.1 eli Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, joissa on yhteensä 49 vaatimusta saavutettavalle verkkopalvelulle.

Saavutettavuusohjeissa annetaan joitakin ohjeita myös videoiden tekemiseen. Lain mukaan videoihin täytyy lisätä tekstitys ja kuvailutulkkaus sekä podcasteista tarjota myös tekstimuotoinen versio. Lisäksi täytyy välttää videoita, jota käynnistyvät itsestään. Saavutettavuusvaatimuksiin kannattaa tutustua osoitteessa saavutettavuusvaatimukset.fi. 

Lue lisää

Julkaistu: