Vuorottelun tukeminen
Vuoroittain toimiminen on inhimillisen vuorovaikutuksen perusta. Lapsi alkaa opetella vuorottelua jo muutaman kuukauden ikäisenä paljon ennen kuin hänellä on varsinaista ymmärrystä kielestä tai yhtään sanaa käytössään.
Vuorottelu on keskustelun yhteistyön työkalu. Jos puhujat eivät löydä sopivaa vuorottelurytmiä keskusteluun, tilanne muuttuu yleensä ainakin toiselle osapuolelle hankalaksi. Siksi selkokielen puhumisessa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten puheenvuorot keskustelussa syntyvät ja etenevät.
Keskustelussa vuorottelun periaatteet vaikuttavat siihen, kuka puhuu milloinkin ja kuinka pitkään. Se vaikuttaa myös siihen, millä tavoin puheenaiheita vaihdellaan.
Vierusparit
Jotkut keskustelun rakenteet muodostavat pareja, jotka esiintyvät peräkkäin eli vieruspareja. Esimerkiksi kysymystä seuraa yleensä vastaus, tervehdystä vastatervehdys.
Nämä rakenteet pakottavat keskustelijoita toimimaan rakenteen vaatimalla tavalla. Jos joku kysyy jotakin, toinen osapuoli kokee painetta vastata. Vastaamatta jättäminen on omituista ja vaatii jonkinlaista selitystä. Jos joku ei vastaa tervehdykseen, hänen toimintansa herättää pahennusta.
Yleensä ihmiset reagoivat vieruspareihin tiedostamatta asiaa sen tarkemmin. Selkokieltä tarvitsevalle ihmiselle vuoroittain toimiminen voi kuitenkin olla hankalaa. Hän ei ehkä reagoi sillä nopeudella, johon tavallisessa puheessa olemme tottuneet. Hän ei ehkä tunnista vieruspareja. Hän saattaa jättää kysymyksen vastaamatta tai vaihtaa puheenaihetta yhtäkkiä kesken toisen puheenvuoron.
Yhteenveto vuorottelun tukemiseen liityvistä ohjeista
- Vaali yhteistyötä ja rakenna vastavuoroisuutta. Jos huomaat vuorottelun häiriintyneen, mieti, mistä se voi johtua.
- Dominoiko joku keskustelija tilannetta puhumalla päälle tai käyttämällä liian pitkiä puheenvuoroja?
- Vetäytyykö joku keskustelija tilanteesta jättämällä käyttämättä mahdollisuuksiaan osallistua?
- Tee kysymyksiä, mutta älä kuulustele puhekumppaniasi.
- Pidä mielessäsi, että keskustelun vierusparirakenteet eivät välttämättä hahmotu puhekumppanillesi kuten muille puhujille (esimerkiksi kysymys ja vastaus).